Vapaa Sana
Pääkirjoitus
6.3.2012

Haave uudesta yhdistyneestä Euroopasta syntyi jo pian Rooman vallan hajoamisen jälkeen. Muun muassa Bysantti, Ottomaanit, Katolinen kirkko ja myöhemmin Saksa ja Neuvostoliitto ovat suunnitelleet isoa ja yhtenäisesti kontrolloitua Eurooppaa.
Sen sijaan syntyi vuosikymmeniksi kahtiajako vapaan Euroopan eli NATOn ja puolueettomien maiden sekä rautaesiripun takaisten Warsovan liiton maiden muodossa.
Kun Itä-Eurooppa hajosi, oli selvää, että Eurooppa alkaisi järjestäytyä uudelleen. Niinpä syntyikin Euroopan Unioni länsimaiden voimin. Mutta jäsenyys ei ollut uusille markkinatalouteen astuneille maille mikään selviö.
Heiltä vaadittiin todellista demokratiaa, talouskuria, byrokratian ja korruption karsimista - oikeita näyttöjä hovikelpoisuudesta. Nyt jäseninä on entisiä alistettuja maita, kuten Bulgaria, Liettua ja Slovenia.

Euroopan Unioni eli EU koki parhaat vuotensa 2000-luvun alussa, jolloin yhteisillä päätöksillä ja sitoumuksilla puhallettiin yhteen hiileen.
Alun kyräilyt ja kansallisen identiteetin menettämisen pelot olivat jo silloin vaihtuneet ajatukseen, että yhdessä me olemme suurempia ja vahvempia ja voimme haastaa vaikka Kiinan talouden ja Yhdysvaltain dollarin maailman johtavina tekijöinä.
Tarvittiin kuitenkin maailman pankkiriisi, joka laittoi monen Euroopan talouden kuralle. Säästötoimiin ei ryhdytty monissa maissa ajoissa. Suomi ja Saksa ja Ranska ovat selvinneet suhteellisen hyvin tässä taistossa, mutta maat, kuten Islanti, Irlanti, Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka joutuivat pulaan.
Islanti autettiin pystyyn, Irlanti selvisi painamalla muutaman miljardin rahaa ilman EU:n lupaa, Espanja vyötä kiristämällä, Portugali EU:n apupaketilla, Italiasta ei vielä tiedä kukaan, ja Kreikka – siellä holtiton julkisen talouden tuhlaaminen kätkettiin niin kauan kuin voitiin, mutta koko illuusio romahti kerralla.

Kreikan mielenosoitukset äärimmäisen tiukkaa talouskuria vastaan ovat kuin keskisormen näyttö EU-maiden veronmaksajille, jotka apupakettia kustantavat. Maassa on ollut tapana maksaa julkisen sektorin työntekijöille 13 kuukauden palkka. Nämä ja valtion virastojen liikakansoitus ovat nyt ohi.
Kreikka sahaa oksaa itsensä alta, sillä turismi, yksi maan talouden tukipilareista, on vähentynyt ja vähenee entisestään, jos kansalaisten ylimielinen asenne Eurooppaa kohtaan jatkuu. Jos EU saa tarpeekseen, Kreikka jää omilleen ja muuttuu moneksi vuodeksi takapajulaksi.
Pieni Suomi porskuttaa sinnikkäästi, vaikka talousveturi Nokia onkin supistumassa. Onneksi korkea teknologia luo tai ylläpitää uusia työpaikkoja. Kotimaamme kilpailuvaltti ei ole halpa työ, vaan luotettavuus kumppanina ja korkea osaaminen.
Kun Eurooppa parin vuoden päästä toipuu, on Suomella mahdollisuus kohota teknologian vientijätiksi ja samalla houkuttaa maahan turisteja tarjoamalla takametsien, järvien ja tunturien silmänruokaa ja raikasta eksotiikkaa.