Suomalaisuutta ei kehitetä riidoilla, vaan yhteistyöllä

Vapaa Sana
Pääkirjoitus
15.5.2012

Suomen ulkopuolella arvioidaan asuvan noin 750 000 suomalaista. Vieraassa maassa pitkään olleet voivat tuntea itsensä juurettomiksi: toisaalta kaipuu synnyinmaahan on kova, mutta toisaalta elämä on jo uudessa kotimaassa.
Sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin ei sekään ole aina ongelmatonta. Kahden välissä elämistä voikin helpottaa yhteydenpito muihin samassa kulttuurissa kasvaneisiin.
New Yorkissa pohjoismaalaiset pääsevät lievittämään koti-ikäväänsä saman katon alle, sillä kaupungissa on toiminut yli kymmenen vuoden ajan Scandinavian House. Pohjoismaisessa keskuksessa pääsee tutustumaan Suomen, Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Islannin kulttuureihin.
Tarjolla on pohjoismaisia elokuvia, taidenäyttelyitä, konsertteja, luentoja, kielikursseja, lasten tapahtumia ja tietysti myös tuttua ruokaa – tiloissa on nimittäin myös pohjoismaalainen ravintola, josta saa esimerkiksi lihapullia ja lohta.

Torontossa pohjoismaalaisten tai suomalaisten omasta kulttuurikeskuksesta saadaan vielä haaveilla.
Kanadansuomalaisten seurojen ongelma on, etteivät nuoret ole kiinnostuneita osallistumaan toimintaan tai tapahtumiin. Kun väki auttamatta vähenee, luulisi, että järjestöt tiivistäisivät yhteistyötä entisestään.
Riidat ovat kuitenkin varjostaneet esimerkiksi Udoran suomalaisten mökkikylää Cedar Parkia. Cedar Parkin uusi puheenjohtaja Marjo Niemi kuitenkin toivoi, että suomalaisuutta rakennettaisiin yhdessä – rakkaudella, ei riidoilla (haastattelu sivulla 8).
Hän muistutti, että kaikki suomalaiset ovat samassa veneessä, ja jos yhteistyö ei onnistu, kaikilla on vain hävittävää.
Viime viikolla kokoontui myös työryhmä, jonka tapaamisessa suunniteltiin suomalaisuuden kehittämistä positiivisessa hengessä (sivu 7).
Osuuspankin aloittaman hankkeen tavoitteena on perustaa suomalaiset yhdistävä verkkosivusto, jonka avulla yritetään saada toisen ja kolmannen polven siirtolaisia kiinnostumaan juuristaan ja osallistumaan Toronton suomalaisiin tapahtumiin.

Toivottavasti suomalaiset löytävät taas yhteisen sävelen, sillä kotimaisilla järjestöillä on Kanadassa tärkeä tehtävä. Ne tarjoavat meille suomalaisille mahdollisuuden tuntea kuuluvamme johonkin.
Tutkija Stuart Hallin mukaan kieli, uskonto, tavat ja perinteet vahvistavat kulttuuri-identiteettiä. Ilman suomalaista sanomalehteä, pankkia tai seurojen järjestämiä tapahtumia kanadansuomalaisilla olisikin entistä vähemmän tilaisuuksia tuntea olevansa suomalaisia.
Toisaalta Jorma Anttilan tutkimuksen Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samaistuminen mukaan suomalaisuus syntyy arjen pienistä iloista: itsenäisyyspäivän viettämisestä, mökillä olemisesta, urheilun seuraamisesta, kalastamisesta tai marjastamisesta.
Vaalikaamme näitä pieniä, mutta arvokkaita suomalaisuuden hetkiä.

Views: 128

Comment by Niinistö Juhani on May 16, 2012 at 5:56am

Kaunista. Siitä voisi sitten aloittaa, että Kanadan puolustusvoimien riveissä palvelleet (ja heidän sukunsa) ovat ihan yhtä hyviä kanadansuomalaisia kuin ne, jotka taistelivat Kanadaa ja käytännössä etenkin sen liittolaismaata Neuvostoliittoa vastaan ja sitten kuitenkin sodan jälkeen muuttivat entiseen vihollismaahan eli Kanadaan. Rauha tehtiin Pariisissa 1947.

Veteraanijohtajat Kallio ja Järvenpää tekivät asiassa hienon avauksen 2009 laskemalla Remembrance Day -seppeleen Torontossa. He saivat kuitenkin silmilleen niin pahasti, että seuraavana vuonna tapaa ei jatkettu.

On muistettava, että Kanadan kansalaisuus otettiin 30-luvulla nopeasti ja kansalaisina kanadansuomalaisia odotti sitten usein asepalvelus uuden maansa riveissä.

Supperin vanhainkodin tontin lahjoittanut hävittäjälentäjä-ässä Korpela (myös RAF:ssä) on kyllä saanut laajaa tunnustusta, mutta kanadanasuomalaisia veteraaneja ryhmänä(Kanadan palveluksessa) ei ennen Kallion ja Järvenpään avausta ollut juuri "kirkkosuomalaisten" suunnalta huomioitu.

Avausta edelsi Kanadan kenttäpiispan käynti Agricolassa 2009 alussa. Hän sanoi, ettei entisten vihollisten muistopaadeilla ollut kyllä ennen käynytkään. - Sellaisia ei nimittäin Kanadassa suomalaisten pystyttämien lisäksi juuri ole, kanadansaksalaisilla on kyllä muistomerkki liittotuneiden vankeina kuolleitten saksalaisten kunniaksi.

Comment

You need to be a member of finnishcanadian.com to add comments!

Join finnishcanadian.com

Events

Videos

  • Add Videos
  • View All

Forum

FinnGoods Christmas Store! 2 Replies

Nordic Goodies for Christmas!We are located in Vancouver area and carry the most popular and traditional Finnish and Swedish products. We ship anywhere in Canada and the USA. Order now for prompt…Continue

Started by FinnGoods Sales in Buy, Sell & Trade. Last reply by FinnGoods Sales Nov 28.

Family

Genealogy going on with me. I'm looking for information about a person: Name: Jenny Ojalehto Luonua. b.10 Jun 1903. Pennsylvania. Parents: Herman Luonua and Maria Rapinoja Luonua.Continue

Started by Jouni Salminen in Miscellaneous May 29.

Tietoja enostani etsiskelen 1 Reply

Tietoja enostani Erkki Linnala etsiskelen . Thunder Bayssa ilmeisesti viimeiset päivänsä viettänyt. Riverside Cementeryyn haudattu.Yleensä kiinnostaisi missä päin asustellut? Erkki oli syntynyt…Continue

Started by Jouni Palonen in Miscellaneous. Last reply by Jouni Palonen Dec 12, 2019.

Ruisjauhoja vailla 1 Reply

Mistä oikein löydän ruisjauhoja Quebec Citystä? Olen käynyt jo ties kuinka monessa putiikissa ja marketissa enkä ole nähnyt niitä myytävän. Tietysti ruisleipäkin kelpaisi ensisijaisesti, mutta sen…Continue

Tags: rye, quebec, ruisleipä, ruis

Started by Vilukko in Food & Entertainment. Last reply by Kanadan Sanomat Jan 23, 2019.

© 2021   Created by Kanadan Sanomat.   Powered by

Badges  |  Report an Issue  |  Terms of Service