Thunder Bayn Pelimannien Suomi 100 -konserttikiertue Suomeen

Matkamuistelot osa 2/2

Teksti: Kauko Ylinen

Kuvat: Thunder Bayn Pelimannien arkisto

(Artikkeli julkaistu Kanadan Sanomien numerossa 48, 28.11.2017. Artikkelin ensimmäinen osa julkaistiin viikkoa aikaisemmin numerossa 47, 21.11.2017.)

Koko soittajakaarti Seinäjoella.

Helsingistä matka jatkui Lappajärvelle, jossa vietimme seuraavat kolme yötä. Sieltä sitten ajelimme Kaustisille. Matkalla ihailimme suomalaisia maisemia ja hyvin hoidettuja maataloja ja kyläyhteisöjä. Matkalla täytyy myös syödä, joten poikkesimme Koskuella Juustoportissa päivällisellä. Sieltä jatkoimme Kurikkaan, josta saimme Kurikan Soittokunnan musiikkitelineet lainaksi. Olikin jo myöhä kun saavuimme Lappajärvelle. Joku kerkesi kyllä vielä käväistä saunassa ja uimassa.

Kaustisten kansanmusiikkijuhlat

Tiistaina 11. heinäkuuta saavuimme Kaustisille. Ihmettelimme, että kuinka niin pieneen kylään mahtuu niin iso musiikkifestivaali. Tietojemme mukaan Kaustisten kansanmusiikkijuhlille tänä vuonna osallistuisi yli 600 pelimanniporukkaa ja ammattilaiset päälle. Heillä on siellä lähemmäs 30 esiintymispaikkaa, osa toki pieniä. Juhlat kuitenkin kestävät koko viikon ja menevät yleensä aamu kymmenestä ilta yhteentoista.

Katselimme siellä muita esiintyjiä ja tietenkin tehtiin uusia tuttavuuksia – sekä syötiin ja juotiin.

Ensimmäinen konserttimme oli kello 20:00-21:30 Soittosalissa, joka oli aika iso luokkahuone Kaustisten Musiikkilukion tiloissa. Konserttimme nimenä oli Iltamat Bay Streetilla. Heti konsertin alussa meitä odotti yllätys, kun Kanadan Suomen-suurlähettiläs Andrée Noëlle Cooligan tuli yleisöstä puheilleni ja esitteli itsensä. Hän sanoi olleensa Kokkolassa konferenssissa ja siellä nähneensä Kaustisten mainoksen, jossa oli maininta esiintyjistä Thunder Baysta. Mikä hieno yllätys! Esittelin sitten hänet yleisölle ja tunsimme ylpeyttä saatuamme tällaisen huomionosoituksen. Toihan hän meille tervetuliaisiakin, pullon Koskenkorvaa, jota ei kuitenkaan saanut korkata ennen kuin esiintymiset olivat ohi.

Aloitimme soittamalla muutaman kappaleen suomalaista kansanmusiikkia. Luokkahuone oli kuin nuijalla täyteen lyöty, ja myös käytävä tuntui olevan yleisöä ihan pullollaan. Huone alkoi lämmitä ja kuuma oli, piti avata kaikki ikkunat. Esiintymislava oli pieni näin suurelle porukalle, ja täytyi käyttää vähän mielikuvitusta että kaikki mahduttiin. Kutsuimme Musiikkijuhlien esiintymisistä huolehtivan Salla Sepän lavalle. Kaustisten musiikkijuhlat juhlivat tänä vuonna 50-vuotistaivaltaan ja päätimme luovuttaa Veijo Holopaisen veistämän puulusikan Pelimannien leimalla järjestäjille muistoksi vierailustamme.  

Ohjelma jatkui Veijon yksinpuhelulla, jossa hän käytti fingliskaa pääkielenä. Yleisöllä tuntui olevan hauskaa, Veijo on hyvä esiintymään. Seuraavaksi Ken Jakobson vaimonsa Nancyn kanssa esitti vanhaa kanadalaista kansanmusiikkia, Ken viululla ja Nancy pianolla säestäen. Yleisö nautti myös kovin heidän esityksestään ja jalat löivät tahtia lattiaan. Tämä oli vaihtelua meidän omaan ohjelmaamme. Ilta jatkui suomalaisen musiikin parissa. Esitimme myös edesmenneen jäsenemme Pentti Junnin musiikkituotantoa ja lopetimme ohjelman Veteraanin Iltahuutoon. Yleisö nousi seisaalleen ja tuntui että isänmaallisia tuntoja oli ilmassa. Ilta meni tosi hienosti, aplodit eivät meinanneet loppua, vaikka seuraava porukka oli jo tulemassa lavalle.

Siirryimme Juhlapihalle, jossa soittelimme kahden tunnin tanssit. Ulkona oli alkanut hiukan sadella. Onneksi siellä oli katos, jossa saimme soitella, etteivät nuotit ja instrumentit kastuneet. Tanssilava oli pian täynnä porukkaa sateesta huolimatta ja ihan tuntui, että yleisö olisi tanssahdellut ahkerammin kun sateli hiukan. Varmaan monet olivat vaan lähteneet tanssimaan. Olihan vielä ihan valoisaa, vaikka kello lähenteli 11:sta illalla. Siitä taas kerättiin kimpsut ja kampsut bussiin ja ajeltiin Lappajärvelle. Oli ollut todella mielenkiintoinen mutta raskaskin päivä – ja nukutti kovasti kun pääsi sänkyyn.

Seuraavana päivänä esiintyminen Kaustisilla oli kello 14:30 Keski-Pohjanmaa Areenalla. Saavuimme sinne hyvissä ajoin ja katselimme muita esiintyjiä, joita oli paljon ja mitä erilaisempia. Tälle Areenalle mahtuu siinä 7 000 henkeä, ja oli siellä myös hyvät äänenvahvistuslaitteet ja käyttäjät. Esitimme seuraavat kappaleet: Polvitupsuvalssi, humppa Thunder Bayssa tavataan ja Cohenin Hallelujah, jonka Marita Jämsä lauloi tosi nätisti. Lopetimme sitten kappaleella Olen suomalainen.

Ilmajoki, Teuva, Kurikka, Kauhava – here we come

Seuraavana päivänä sitten ajeltiin Ilmajoelle, jossa seuraavat kahdeksan yötä osa porukkaa vietti.                          

Torstaina 13. heinäkuuta aloitimme soitot pikkuporukalla Yli-Lauroselan museossa, jossa Ilmajoen Kulttuuriseura järjestää torstaisin musiikillisia kahvitilaisuuksia. Konserttiohjelma jatkui sitten Ilmajoen kirkossa Suomi 100 -ohjelmistolla. Kirkkoon oli saapunut runsaasti yleisöä, jolta saamamme palautteen mukaan soittelot menivät jälleen hienosti. Vanhat kirkot, kuten tämä Ilmajoen kirkko, ovat tosi mahtavia arkkitehtuurisesti ja meihin Suomessa syntyneisiin niissä konsertoiminen teki valtavan vaikutuksen. Konsertin jälkeen ihmiset tulivat jututtamaan jäseniämme ja kuulemaan kuulumisia. Myös Ilmajoen seurakunta tarjosi seurakuntakeskuksessa meille kahvit hyvien voileipien kera.

Perjantaina 14. päivä oli sitten aikaa vähän huilata, kun seuraava konsertti Teuvallalla oli vasta iltasella kello 19:00. Teuvan kirkko on todella iso ja tavallisesta neliristin muodosta poikkeava. Siellä meidät vastaan ottivat Matti Saari, joka oli suurena apuna järjestellen Etelä-Pohjanmaalla asioita ja Mauno Rinta-Santti, joka on pari kertaa vieraillut Thunder Bayssa ja ollut Pelimannien kanssa jopa Galgaryn Suurjuhlilla soittamassa. Konserttiimme osallistui Teuvan Soitinyhtye omilla kappaleillaan ja soitimme jälleen Finlandian yhteissoittona, joka osoittautui taas hyvin vaikuttavaksi päätteeksi ohjelmalle. Yleisöä tuli juttusille kyselemään tunnemmeko sellaisia ja sellaisia henkilöitä. Olisi pitänyt olla kirjuri matkassa, että olisi saanut kaikki terveiset perille. Tässä ne nyt tulee, kaikille tasapuolisesti!

Lauantaina oli sitten jännittävä päivä. Nyt esiinnyttiin minun kotikaupungissani. Ensin Kurikan Museolla Haku päällä -festivaalin kanssa yhteistyössä. Soittelimme siellä suomalaista musiikkia yhdessä ja erikseen Kurikan Pelimannien kanssa. Tämä oli mukava iltapäivä ja miljöö vanhassa maalaiskylämuseossa ja hienolla katetulla esiintymislavalla oli todella mukava. Seuraavaksi suuntasimme Kurikan kirkkoon, joka on rakennettu 100 vuotta ennen minun syntymääni. Kirkossa oli Haku päällä -festivaaliin kytketty ohjelma Oodi Ilolle, jossa myös vahvistettiin yhden pariskunnan avioliitto. Siellä soittelimme vaikuttavan ohjelman, joka oli otettu meidän Suomi 100 -ohjelmasta. Yleisöä oli jälleen runsaasti, ja he olivat tyytyväisiä kuulemaansa. Toimmehan heille terveiset kaikilta siirtolaisilta Thunder Baysta.

Sunnuntaiksi suuntasimme sitten Kauhavalle. Kauhava Big Bandin kanssa meillä oli yhteiskonsertti Nahkalan koululla. Soittelimme ensin oman ohjelmamme ja sen jälkeen Kauhava BB tuli omalla ohjelmallaan. Oli todella ilo soitella tällaisen ammatti Big Bandin kanssa. Olemme olleet heidän kanssaan yhteistyössä vuodesta 2000 kun he vierailivat Thunder Bayssa. Meillä on ollut samoja sovittajia musiikillemme. Konsertin jälkeen BB tarjosi meille illallisen oikein ravintolassa ja ruoka oli tosi hyvää. Oli myös puhetta, että jos tilaisuus tulee ensi kesänä Kauhava BB mahdollisesti tulisi konserttikiertueelle Kanadaan. Mielellämme ottaisimme heidät vieraiksemme.

Seinäjoen vuoro

Seuraava konsertti olikin sitten jo Seinäjoella, Tornavalla. Tämä hieno maalaismaisemapuisto on todella vaikuttava paikka, luonnonkaunis. Konsertti ja tanssit oli järjestetty Paviljongille, johon osallistui myös Seinäjoen kaupungin virallinen edustaja. Aluksi ajattelimme, että mahtaakohan tänne tulla yleisöä lainkaan, kun oli arkipäivä ja varhainen ilta, mutta yhtäkkiä oli tupa täynnä. Konsertin aluksi välitimme terveiset Thunder Bayn kaupungin ystävyyskomitealta ja saimme vietäväksi terveiset Thunder Bayhin. Näin oli yksi virallinen tehtävä täytetty.

Konsertti eteni hyvissä merkeissä ja yleisö aivan eli mukana. Pienellä tauolla Seinäjoen kaupunki tarjosi meille aterian, jonka jälkeen aloitimme tanssit. Yleisö alkoi pyörähdellä musiikkimme tahdissa, ja osa yleisöä vaan nautti musiikista. Ehkä heitä ihmetytti, että soittelemme ihan tuttua suomalaista musiikkia. Ja monessa kommentissa tuli kiitos juuri siitä. Kysyin konsertin jossakin vaiheessa, että kuinka monella on jotain yhteyksiä Kanadaan tai Amerikan mantereelle ja melkein puolet käsistä nousi ylös. Olin myös tietoinen, että yksi tuttavani Joensuun puolesta, ammattimuusikko, tulisi tapaamaan meitä Seinäjoelle. Hän on joskus 10 vuotta sitten antanut meille gospel sävellyksensä, I am feeling better. En ollut tietoinen, jos hän enää muisti kappaletta, mutta konsertin edetessä kutsuin hänet lavalle ja pyysin esittämään tämän kappaleen. Oli hieno kokemus tavata hänet, ja hän sai solistina laulaa tekemänsä kappaleen orkesterimme mukana.

Jurva ja Isojoki

Seuraavana päivän suuntasimme Jurvaan, joka nykyään kuuluu Kurikan kaupunkiin. Esiintymispaikaksi oli sovittu Sälli Camping pikkuisen järven rannalla. Soittelimme ulkosalla, kun sisätilat olivat niin pienet. Meihin yhtyi jurvalainen muusikko Jari Soinila, jonka säveltämää musiikkia meillä on myös ohjelmassa. Yllätysnumerona saimme itse ”Elviksen” vieraaksemme, joka lauloi yhden kappaleen kanssamme. Illan nimenä oli Juuret Suomessa ja soittelimme pääasiassa kansanmusiikkia ja puoli-isänmaallisia kappaleita. Jälleen oli yleisöä runsaasti ja huomasimme, että monet heistä olivat seuranneet meitä muissakin konserteissa. Ilta oli suhteellisen viileä ja meidän uudet esiintymistakit osoittautuivat tarpeelliseksi investoinniksi.

Illan mittaan ajelimme takaisin Ilmajoelle ja alkoi kimpsujen ja kampsujen kerääminen, koska seuraavana päivänä oli konserttikiertueemme viimeinen konsertti Isojoella, Lauhan Spelissa. Isojoella piti olla jo puoliltapäivin, koska samana päivänä piti vielä ajaa Helsinkiin lentokentälle. Hätäisimmät palaisivat jo iltalennolla takaisin kotiin.

Ajelimme Ilmajoelta Isojoelle ja ihailimme maisemia ja vauraita hyvin hoidettuja maataloja ja metsiä. Sehän ihmetyttikin ei-suomalaisia jäseniämme, että kuinka hyvin ja huolella yleensä maaseutu, talot ja metsät on hoidettu. Suurena ihmetyksen aiheena oli myös kaupunkien ja kylien kaukolämmityskeskukset, jotka toimittivat kuumaa lämmitysvettä taloihin ja liikekeskuksiin. Ja tässähän hyödynnettiin puujätettä, jota kerättiin metsistä sekä turvetta.

Isojoella suuntasimme Lauhanvuoren luontokeskukseen ja puistoon, jossa Spelit pidettiin. Tämä oli ehkä noin 10 kilometrin päässä Isojoen keskuksesta.

Aloitimme Spelit ensimmäisenä numerona. Soittelimme pääasiassa kansanmusiikkia ja pelimannimusiikkia. Yleisöä oli kertynyt runsaasti paikalle, vaikka hiukan sateli. Onneksi ei ollut kylmä, soittajien sormet olisivat olleet hyvin kankeat. Spelit tarjosi meille taas päivällisen Lauhan Sarvessa ja siellä saimme seurustella yleisömme kanssa. Sitten täytyikin jo olla matkalla Helsinkiin, että kaikki, jotka ovat lähdössä kerkiävät koneeseen. Osa porukastamme jäi sukuloimaan, toiset lähtivät turistimatkalle Pietariin tai Tallinnaan.

Thunder Bayn Pelimannien Suomi 100 -konserttikiertue oli todella mieltä ylentävä ja kerran elämässämme toteutuva kokemus varmaan kaikille soittajille ja osanottajille. Pääsimme osallistumaan kolmeen suureen festivaaliin, joissa tapasimme paljon ihmisiä ja tuttavuuksia tuli kaikille lukemattomia. Onneksi kukaan musikanteistamme ei sairastunut ja kaikki jaksoivat hyvin kovan kiertueen, vaikka osalla meistä on jo ikää. Saimme todella ystävällisen vastaanoton joka paikassa missä poikkesimme soittamassa ja Kaustisen kansanmusiikkijuhla oli todella valtava kokemus. Olemme hyvillä mielin. Matkalle suomalaisen kansanmusiikin juurille kannatti lähteä, olemmehan sitä täällä soitelleet jo 32 vuotta.

Thunder Bayn Pelimannien kiitos kaikille kannattajillemme ja sponsoreille mukaan lukien Kanadan Sanomat. Myös terveiset suomalaiselta festivaaliyleisöltä.

Ilmajoen kirkko-Kaisu Viljanmaa.

Isojoella.

Views: 82

Comment

You need to be a member of finnishcanadian.com to add comments!

Join finnishcanadian.com

Events

Videos

  • Add Videos
  • View All

Forum

Aupairiksi Kanadaan

Hei! Olen syksyllä 19 vuotta täyttävä tyttö ja valmistun tänä keväänä lukiosta. Aijon nyt pitää välivuoden ja toivoisin pääseväni aupairiksi Kanadaan. Haluaisin aloittaa aupairin työt syksyllä.…Continue

Started by Venla Saleva in Miscellaneous May 27.

Finnish Design Featured at the Canadian Furniture Show

Trend Showcase 2018 features designs from Finland. The show highlights the trend in Scandinavian furnishings, with accessories from other showrooms at the Toronto International Design Centre (TIDC).…Continue

Tags: Show, Furniture, Canadian

Started by Terryl Nielsen in Buy, Sell & Trade May 26.

Scandinavian Food Products 2018 2 Replies

You can get your Finnish and Swedish products from FinnGoods shipped anywhere in Canada. We are located in Vancouver area and carry the most popular Finnish and Swedish products such as Organic Fazer…Continue

Tags: Finntoast

Started by FinnGoods Sales in Buy, Sell & Trade. Last reply by FinnGoods Sales May 26.

Mahdollinen muutto kanadaan

Hei arvon foorumilaiset.Olisi kiinnostusta tietää mitä kaikkea tarvisin siihen jos muuttaisin johonkin päin kanadaa? Ei ole siis vielä todellakaa varmaa mutta alustaavasti kyselen. Miten helppoa on…Continue

Started by E.Rantala in Miscellaneous Apr 24.

© 2018   Created by Kanadan Sanomat.   Powered by

Badges  |  Report an Issue  |  Terms of Service