Finnish Studiesin viestikapula on siirtynyt Vähämäeltä Muhoselle.

Kanadansuomalaisen yhteisön yksi merkittävimmistä kulmakivistä on kiistatta Toronton yliopiston Finnish Studies -ohjelma. Se on hieno esimerkki vuosien määrätietoisen työn tuloksista. Slaavilaisten kielten ja kulttuurin laitoksen yhteydessä toimiva ohjelma on palvellut sekä laajaa opiskelijajoukkoa että koko kanadansuomalaista yhteisöä. 25-vuotias Finnish Studies onkin Pohjois-Amerikan suurin ja laadukkain suomen kielen ja kulttuurin opiskeluohjelma.

Tuoreen professorivaihdoksen jälkeen on hyvä hetki katsoa tulevaisuuteen entisen ja nykyisen vetäjän voimin. Kanadan Sanomat jututti ohjelman pitkäaikaista professoria Börje Vähämäkeä sekä juuri tehtävässään aloittanutta Anu Muhosta. Tukholmasta Torontoon perheineen muuttaneella Muhosella on tuoreita ideoita ohjelman varalle ja hän on innoissaan uudesta tehtävästään.

Kanadansuomalaiset tervetulleita kursseille

Vuonna 1989 perustettu Finnish Studies syntyi kanadansuomalaisen yhteisön, Canadian Friends of Finlandin (CFF), Toronton yliopiston ja Suomen valtion yhteistyönä. Nykymaailmassa vastaavan kaltaisen ohjelman lanseeraaminen maailman huippuyliopistoon olisi varmasti silloistakin haastavampi prosessi. Siksikin olisi nyt tärkeää turvata arvokkaan ohjelman jatkuvuus.

Monipuolinen tarjonta on 25 vuoden aikana palvellut reilusti yli 1000 opiskelijaa. Finnish Studies -opintoja pääaineena opiskelevia on yhdeksän ja vuosien kuluessa on valmistunut useita kymmeniä. Lukuisia sivuaineopiskelijoitakin on. Kaiken kaikkiaan ohjelman kursseilla on kuluvana lukuvuonna yli 50 eri opiskelijaa.

Opetuksessaan enemmän aktiivista kielenkäyttöä ja kieltä kommunikaation resurssina kuin kieliopin ulkoa opettelua korostava Muhonen kannustaa kaikkia kanadansuomalaisia osallistumaan kursseille. Kieli- ja kulttuuritaito on myös pääomaa: monikieliset nuoret asiantuntijat ovat haluttuja kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Muhosen haaveena on myös yhteistyö kanadansuomalaisen yritysmaailman kanssa. Voisimme yhdessä kouluttaa tulevaisuuden kieli- ja kulttuuritaitoisia ammattitaitoisia menestyjiä, Muhonen esittää. Toronton yliopistossa siihen olisi upeat mahdollisuudet. Muhonen lisää, että kieliopinnot ovat vain yksi osa opetuksessa, joka pureutuu myös esimerkiksi kirjallisuuteen, elokuviin ja kulttuuritietoon.

Rahoituspohja murroksessa

25-juhlavuottaan tänä vuonna viettävällä ohjelmalla on hienon historian lisäksi myös haasteita edessään. Rahoituspohjan muutos on aiheuttanut ohjelmalle pohdittavaa. Ohjelmaa viisivuotisissa sykleissä osaksi rahoittanut Suomen valtion kansainvälistymisen edistämisen yksikkö CIMO on muuttanut rahoitusjärjestelmäänsä.

Tuen saamisen ehdot ovat muuttuneet ja tukea, jos tukihakemus hyväksytään, on luvassa jatkossa selvästi vähemmän, Vähämäki kertoo. CIMO tukee ohjelmaa esimerkiksi lähettämällä harjoittelijan Torontoon ja lahjoittamalla kirjoja. Finnish Studies etsiikin nyt uusia rahoituslähteitä. Kahden vuoden sisällä Toronton yliopisto edellyttää suomen kielen ohjelmaa varmistamaan oman rahoituksensa oppituolin säilyttämiseksi. Ohjelman jatkuvuus edellyttää tässä vaiheessa noin kahden miljoonan dollarin pääomaa Toronton yliopistoa varten.

Varainhankinta käynnissä

Aiemmin puoleksi CIMO:n rahoituksen turvin pyöritetty Finnish Studies ohjelma onkin nyt tehostanut varainhankintakampanjaansa. Kampanjaa vetävä Vähämäki kertoo hakeutuvansa tiivisti yhteyteen potentiaalisiin lahjoittajiin ja rahoittajatahoihin. Kanadalainen ja suomalainen yritysmaailma on olennainen yhteistyötaho, mutta yksittäiset lahjoittajat ovat myös erittäin tärkeässä roolissa.

Hitaasti ikääntyvä kanadansuomalainen yhteisö voisi varmistaa suomalaisen kulttuurin viestikapulan siirtymisen tuleville polville tukemalla laadukasta suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Yliopistot ovat ja tulevat olemaan kautta aikojen tiedon ja kulttuurin välittäjiä ja ylläpitäjiä.

Vähämäki ja Muhonen korostavat, että Finnish Studies on tulevaisuudessa yhä voimakkaammin suomalaisen perinteen lipunkantaja, perinnön jatkaja. Kanadansuomalainen yhteisö vuosien saatossa muuttuu, mutta perintöämme jatkaa nimenomaan Finnish Studiesin kaltaiset ohjelmat, he kertovat.

Finnish Studies palvelee myös kanadansuomalaista yhteisöä, ja sydämeni sykähtää hieman enemmän joka kerta kun tapaan kanadansuomalaisia opiskelijoita ohjelmissamme. Koen silloin työni erityisen tärkeäksi ja mielekkääksi, Muhonen toteaa.

Presidentti Niinistö ohjelman vieraaksi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee puolisonsa Jenni Haukion kanssa virallisen valtiovierailun Kanadaan 8.-11. lokakuuta 2014. Viimeksi presidentti Mauno Koivisto kävi vuonna 1990 Finnish Studies ohjelman vieraana. Niinistön mukana valtiovierailulle on tulossa myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä yritysjohtajien valtuuskunta. Finnish Studies ohjelmalla on kunnia isännöidä Niinistön vierailua 10.10. Toronton yliopistossa.

Vähämäki ja Muhonen kertovat lopuksi, että Varpu Lindström -muistoluento pidetään tiistaina lokakuun 21. päivä Toronton yliopistolla. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Lisäksi keväälle 2015 on suunnitteilla esimerkiksi Finnish Studies -ilta, jossa kielen asiantuntijat puhuvat kielitaidon merkityksestä. Ollaan kuulolla, he toivottavat!

Teksti ja kuvat: Vilja Arola

Kirjoitus on julkaistu Kanadan Sanomien numerossa 40 (30.9.2014)