"Noita laulan joita tiijän, joita tiijän ja tajuan. Noita ennen eukko neuvoi, oma vanhempi opetti."

Kansallispukuiset naiset ja mustapukuiset miehet kävelevät Agricolan kirkon käytävää kohti alttaria. He laulavat suomalaista kansanlaulua Noita laulan joita tiijän. Alkamassa on torontolaisen Vox Finlandiae -kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti.

Konsertin ohjelmassa oli kansanlauluja, Sibeliusta ja hengellistä musiikkia. Vierailevat tähdet Gail Hakala ja Norman Gabriel Nurmi esittivät kevyempää musiikkia. Musikaaleihin ja oopperoihin erikoistunut Hakala on monille tuttu, sillä hän on esiintynyt ennenkin Toronton suomalaistapahtumissa. Nurmi puolestaan on laulaa itsekin useissa kuoroissa sekä säveltää omia kappaleitaan.

Lauantaina 16.11. pidetty konsertti oli niin suosittu, että myös kirkon parvi täyttyi: Agricolan kirkon puupenkeillä oli noin 250 ihmistä. Leena Petäjä oli saapunut Oakridgestä, ON kuuntelemaan tuttua kuoroa.

"Vox on niin tunnettu ja arvostettu Toronton suomalaisten keskuudessa, että heillä on aina sali täynnä ja ihan parkkipaikat loppuvat kesken", Petäjä sanoi.

"Oli kertakaikkiaan mahtava konsertti, niin kuin voi Voxilta odottaa."

Virallisen ohjelman jälkeen juhlaväki siirtyi Agricolan alakertaan, jossa tarjolla oli viiniä ja pientä syömistä. Vox Finlandiae jatkoi vapaamuotoisempaa laulamista myös kahvittelun aikana. Kuoronjohtaja Paul Hietalalla oli helpottunut olo konsertin jälkeen.

"Konsertti onnistui hyvin ja kaikki meni jokseenkin niin kuin me haluttiinkin menevän", Hietala sanoi.

Mervi Salo (vas.) kehuu Paul Hietalaa (oik.) mahtavaksi kuoronjohtajaksi.

Hietala on johtanut Vox-kuoroa viimeiset kymmenen vuotta, ja sitä ennen hän oli mukana laulajana ja varajohtajana. Hän laskee noin 75 ihmisen laulaneen Voxissa näiden kahden vuosikymmenen aikana.

"Kaksikymmentä vuotta on mennyt nopeasti! Yleensä meillä on kaksi konserttia vuodessa. Kun yksi on tehty, aletaan suunnittelemaan seuraavaa. Siinähän se aika menee."

Hietala muistelee ensimmäisen konsertin jännitystä vuonna 1993. Laulajat epäilivät, tulisiko kukaan kuuntelemaan uutta kuoroa. Jännittäminen oli turhaa, sillä silloinkin Agricolan kirkon sali oli täynnä. Tuolloin kuoroa johti Pieter Sigmundt.

Seitsemän vuotta Voxissa laulaneelle Mervi Salolle kuoro on tärkeä osa elämää ja yhteys suomalaisjuuriin. Salo oli pieni tyttö, kun hän muutti Kanadaan. Nykyisin suomea ei tule paljon puhuttua, sillä hänen aviomiehensä ei ole suomalainen ja kotona puhutaan englantia. Kuoroharjoitukset ovat Salolle mahdollisuus puhua ja laulaa suomeksi kerran viikossa.

"Kun laulan tiettyjä lauluja suomeksi, olen varma, että olen kuullut isoäitini laulavan niitä. Välillä kun harjoittelemme uusia kappaleita, mieleeni tulee muistoja lapsuudesta", Salo sanoi.

Lue koko juttu Kanadan Sanomien numerosta 48/2013.

Teksti: Annika Martikainen

Kuvat: Juha Mikkonen