Joskus sitä tulee miettineeksi, ketähän saamme kiittää kaikista ruokaan liittyvistä oivalluksista, kuten siitä, että kanelipuiden kuori sopii mausteeksi tai ksylitoli purkan makeuttajaksi. Tai kuka oli se henkilö, joka ensimmäisenä tajusi, että hei, päivällisvieraat eivät kuole ruokamyrkytykseen, jos korvasienet muistaa ryöpätä pariin otteeseen.

Vielä mielenkiintoisempaa olisi kuitenkin tietää, mitä tiedemiehillä ja elintarvikealan asiantuntijoilla on liikkunut päässään, kun he ovat kehitelleet uusia tapoja tehdä aterioista ja pikkupurtavista entistäkin houkuttelevampia luomuksia. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa kirkkaina hehkuvat atsovärit.

Limsoista, makeisista ja jopa juustomakaronista tuttu keltainen tartrasiini on johdettu polttoaineista. Sinisen väriaineen raaka-aineeksi mainitaan kivihiiliterva.

Kivihiiliterva on pahanhajuiseksi tituleerattu neste, jota muodostuu, kun kivihiilestä kuivatislataan koksia. Kuluttajasta aine ei kuulosta kovin herkulliselta tai terveelliseltä popsittavalta.

Atsovärien onkin epäilty aiheuttavan muun muassa astmaa, allergisia oireita sekä ylivilkkautta. Jotkut lähteet liittävät sen myös syövän syntyyn.

Mutta löytyy orgaanistenkin lisäaineiden joukosta äkkiseltään oudoilta kuulostavia tuttavuuksia. Punainen karmiini uutetaan kuivatuista ötököistä, tarkemmin sanottuna kokenillikirvoista.

Jos Vegaaniliiton nettisivuja on uskominen, ruokateollisuus merkitsee kirvoille todellista joukkoteurastusta. Kilon väriaine-erää varten tarvitaan näet 140 000 hyönteistä.

Elintarvikeala hyödyntää myös aasialaisia lakkakilpikirvoja. Niiden erittämää nestettä eli sellakkaa käytetään muun muassa makeisten pintakäsittelyaineena. Lisäksi sillä voidaan lakata huonekaluja.

Hyytelöihin ja jogurtteihin tarvittavaa liivatetta saadaan eläinten luista, nahoista ja jänteistä. Agar agar on levää ja juustojen juoksutteena käytetty renniini nisäkkäiden mahasta eristetty entsyymi.

Lysotsyymi-niminen säilöntäaine valmistetaan kananmunan valkuaisista. Muualla sitä esiintyy muun muassa syljessä, hiessä ja suolinesteessä.

Luonnosta peräisin olevat makuaineetkin voivat aiheuttaa kylmiä väreitä. Jäätelön vaniljainen, mansikkainen tai vadelmainen aromi saattaa näet tulla hedelmien ja marjojen sijasta majavan takapuolesta.

Hauste on majavien anaalirauhasista saatava erite, jota eläimet käyttävät omaan keskinäiseen viestintäänsä. Ne ruiskivat virtsaan sekoittunutta ainetta ympäriinsä ja kertovat lajikumppaneilleen, missä menevät reviirin rajat.

Sangen epämiellyttävästä alkuperästään huolimatta haustetta on käytetty ruokateollisuudessa jo yli kahdeksankymmenen vuoden ajan. Lisäksi sitä on hyödynnetty muun muassa hajuvesissä sekä sydän- ja verisuonitautien hoidossa.

Ihmisen kekseliäisyys ei rajoitu pelkkiin lisäaineisiin tai makujen korvaamiseen toisella. Innovatiivisia oivalluksia löytyy näet myös lääketieteen ja tekniikan parista. Vai mitä sanot älykkäästä pilleristä tai siitä, että halaustakin varten on kehitetty oma robottinsa?

Ystävänpäivään ja kaverin kaipuuseen liittyvistä kummallisista keksinnöistä voit lukea tänään ilmestyvän lehden sisäsivuilta. Samalla voit syventyä passiasioihin tai vaikkapa hypätä tangon pyörteisiin.

Monipuolisten aiheiden siivittämänä iloista ja onnellista ystävänpäivää!

Teksti: Viivi Pietiläinen – Thunder Bay