TORONTO. North York Harvestin ruokapankin edustalla on jonoa jo hyvissä ajoin ennen ovien aukaisemista.
Agricolan kirkon ajankohtaiset asiat -ryhmä ja lähetyspiiri ovat juuri saapuneet ruokapankin edustalle. Heidän on tarkoitus lahjoittaa ruokaa ja tutustua paikkoihin.
–Meillä on laatikko, jonne ihmiset saavat laittaa ruokalahjoituksia. Nämä menevät juuri tällaisiin ruokapankkeihin. Siksi päätin ehdottaa ryhmäläisille tutustumisretkeä. Samalla he saavat lahjoittaa ruokaa, pastoriharjoittelija Matti Kormano kuvailee.
Ajankohtaiset asiat ovat Kormanon tiistaisin vetämä ryhmä. Retki on Suomi-kodilla järjestetyn lähetyspiirin viimeinen kokoontuminen ennen kesää.
– Sain tietää tästä tapahtumasta ilmoituksen kautta. Olen kuullut tällaisista ruokapankeista, mutten ole ikinä käynyt niissä, koska niitä ei ole asuinalueeni lähellä. Kun kuulin, että tällainen retki järjestetään, päätin käyttää tilanteen hyödykseni, kertoo Kristiina Tikkanen.
Tikkanen aikoo lahjoittaa ruokapankkiin keittoa ja sardiinia sisältäviä säilykkeitä.

North York Harvest ruokapankki sijaitsee koululta vuokratuissa tiloissa. Ruokapankin toiminta perustuu lahjoittamiseen ja vapaaehtoisuuteen: kuka tahansa voi lahjoittaa ruokapankkiin. Ruoan pitää säilyä kuitenkin vähintään kuukauden lahjoituksen jälkeen, muuten sitä ei oteta vastaan.
– Tämä ruokapankki perustettiin vuonna 1986 ja sen oli tarkoitus kestää vain muutaman vuoden pahimpien aikojen yli. Ruokapankeille on kuitenkin ollut tarvetta, vapaaehtoisena aloittanut Juneeja V. kuvailee ruokapankin syntyä ja toimintaa.
Hän pyytää ryhmän jäseniä arvioimaan sitä, millainen on tavallinen ruokapankin avustusta hakeva henkilö.
Ensimmäisenä suomalaisvieraiden mieleen tulevat maahanmuuttajat. Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole ainoat apua tarvitsevat.
– Täällä käy ihmisiä laidasta laitaan. On tavallisia työssäkäyviä vanhempia. Osa apua tarvitsevista on myös koulutettuja ihmisiä, jotka eivät vain ole saaneet työtä täältä, hän kertoo.
– Elintaso on noussut, ja siksi myös kustannukset ovat korkeat. Asuminen on yleensä tärkein prioriteetti tällaisessa maassa, jossa on kylmä. Monet saattavat hyvinkin elää alle tuhannen dollarin kuukausituloilla, eikä se riitä kattamaan kaikkia perheen menoja, selvittää Daniel Ciadsky, ruokapankin yhteisöllisen työn vanhempi johtaja.
Ruokapankeissa käy paljon myös vanhuksia, mikä yllättää osan suomalaisvieraista.
– Monet ihmiset ovat saattaneet tulla asumaan tänne hieman iäkkäämpinä. Tällöin eläkettä ei ole kertynyt. Kun yhteiskunnan antamia apuja leikataan, ruokapankit tulevat tarpeeseen, hän selvittää.

Ruokaa tahdottaisiin antaa enemmän kuin pystytään. Tällä hetkellä apua tarjotaan sitä tarvitseville kaksi kertaa kuussa ja jokaisella kerralla pyritään antamaan kolmen päivän ruoka-annos.
Ruokaa lahjoitetaan vuosittain noin 1,6 miljoonaa paunaa eli 725 000 kiloa.
North York Harvestin ruokapankki ei katso apua tarvitsevilta tiliotteita, mutta jotkut ruokapankit saattavat niitä vaatia. Oman ruokapankkinsa voi löytää postinumeron avulla.
Kaiken ruoan lajittelemiseen ja järjestelyyn tarvitaan vapaaehtoistyövoimaa.
– Vastaanotetut tarvikkeet lajitellaan ja laitetaan esille, Ciadsky kuvailee.
– Me jaottelemme tuotteet omiin lokeroihin. Pavut ja porkkanat menevät kasviksiin, tonnikala kalaruokiin ja niin edelleen, hän kertoo.
Yksi silmiinpistävä piirre on, kuinka tuotteet ovat siististi esillä ihan niin kuin kaupoissa.
– Me haluamme, että ihmiset tuntevat itsensä arvokkaaksi. On erittäin vaikeata tulla pyytämään apua. Tällaisilla pienillä keinoilla teemme avun hakemisesta mielyttävämpää ja helpompaa, Ciadsky sanoo.

Ruokapankki tarjoaa myös erilaisia ohjelmia. Community Kitchen Programissä keittiöön kokoontuu ryhmä ihmisiä opettelemaan ruoanlaiton saloja.
Yhteisöllisyys onkin erittäin oleellinen osa ruokapankin toimintaa.
– Tällaiset ohjelmat ovat hyvä tapa tutustuttaa naapurusto toisiinsa ja opettaa ihmisiä laittamaan ruokaa, Ciadsky kuvailee.
Ohjelmien lisäksi ruokapankki pitää puutarhapalstoja, joilla voi kasvattaa esimerkiksi perunoita tai sipulia.
Lapset ja nuoret ovat ruokapankille tärkeä kohderyhmä. Jotkut koululaisista ovatkin kasvattaneet puutarhoissa haluamiaan kasveja.
Ruokapankin tavoitteena on kouluttaa lapsia valmistamaan ja kasvattamaan ruokaa. He myös valistavat ihmisiä Torontossa vallitsevasta nälänhädästä.
Vapaaehtoistyö itsessään on myös osa ruokapankin koulutustoimintaa. Monet vapaaehtoiset saattavat nimittäin olla itsekin ruokapankin asiakkaita.
– Vapaaehtoistyössä opetellaan kykyjä työskennellä tällaisissa tiloissa ja ohjelmissa, Juneeja toteaa.

Maire Keskikylä ja Helmi Soini pitävät ruokapankin toimintaa mielenkiintoisena. He olivat vaikuttaneita saadessaan nähdä, mihin heidän apunsa oikeasti menee.
– Kyllähän se oli silmiä avaava paikka. Jotain, mitä ei ole ennen nähnyt, he kuvailevat.
– Minua jäi ihmetyttämään, miten ihmiset pystyvät elämään niin vähällä. Jos rahaa olisi käytettävissä 10 dollaria päivässä ja sillä pitäisi ruokkia koko perhe – mihin se muka riittäisi, pohtii Kristiina Tikkanen.
– Ruoka-apu on hyvä, mutta mielestäni rahallinen apu saattaisi olla parempi, hän vielä jatkaa.
Vierailun herättämät pohdinnat olivatkin yksi syy, miksi Matti Kormano päätti tuoda ryhmän ruokapankkiin.
– Näin ihmiset näkevät konkreettisesti, minne heidän lahjoituksensa menee. On tärkeä muistaa, että myös täällä Torontossa nähdään nälkää. Ihan lähellä olevat ihmiset tarvitsevat meidän apuamme, hän korostaa.
Ryhmäläisten mielestä ruokapankki tekee arvokasta ja monipuolista työtä.
– On hienoa, että meillä on tällaisia ruokapankkeja, mutta on häpeä, että tarvitsemme niitä, Kormano tiivistää.

Kuva ja teksti Petra Rautiainen