"Kun oma kutsumus kohtaa maailman tarpeet, syntyy jotain kaunista." (Lauri Järvilehto, suomalainen filosofi)

Emilia Lahti aloitti väitöskirjansa teon Aalto Yliopiston tuotantotalouden laitokselle tänä syksynä. Vaikka väitöskirjan teko on vasta aluillaan, hän on saanut aiheelleen paljon näkyvyyttä mediassa. Idea väitöskirjan teolle syntyi hänen omasta intohimostaan ja elämänkokemuksistaan. Ennen väitöskirjan tekoa 33-vuotias Lahti on ehtinyt valmistua yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, tehdä kansainvälistä työuraa Intiassa ja ja Yhdysvalloissa sekä opiskella Pennsylvaniassa sovellettua positiivista psykologiaa.

"Väitöskirjani aihe kumpuaa positiivisesta psykologiasta. Halusin selvittää, kuinka ihmiset selviävät vaikeista elämäntilanteista tai kuinka he kääntävät vastoinkäymisensä voitoksi."

Lahtea ovat innostaneet amerikkalaiset psykologian professorit Angela Duckworth ja Martin Seligman. Duckworthille keskeistä on sinnikkyys menestyksen taustalla, eikä älykkyys, kuten psykologiassa pitkään ajateltiin. Sinnikkyys nähdään intohimona kohti pitkän tähtäimen tavoitetta.

Sisu - periksiantamattomuutta hetkessä

Suomalaisten keskuudessa sisu on tuttu, mutta hieman epämääräinen käsite. Se on nähty voimana tai kapasiteettina. Toisaalta myös taipumuksena, myyttinä ja luonteenpiirteenä.

"Sisu on periksiantamattomuutta äärimmäisen vaikeissa tilanteissa sekä hetkessä tapahtuvaa kurouttautumista yli yksilön olettamien voimavarojen. Näin se rakentaa sillan tämän hetken ja seuraavan välillä. Sisu tuntuu olevan enemmänkin hetkessä tapahtuva ponnistus kuin pitkän tähtäimen tavoitteellisuutta.", kuvailee Lahti.

Lahden mielestä sisu alkaa sieltä, missä sinnikkyys ja periksiantamattomuus loppuu. Hän pitää myös mahdollisena sitä, että on ihmisiä, jotka eivät ole ikinä kurottautuneet sisun puolelle. Samalla hän näkee vastoinkäymiset tärkeinä kasvun katalysaattoreina.

"Vastoinkäymiset eivät ainoastaan riko vaan me kasvamme niiden seurauksena. Tätä kutsutaan post-traumaattiseksi kasvuksi”.

"Sisu on ollut olemassa kirjoitettuna ilmaisuna jo 500 - 600 vuotta sitten. Sana tulee sanasta sisus, joka viittasi johonkin ihmisen tai eläimen sisällä olevaan. Alunperin sanalla oli negatiivinen konnotaatio. Myöhemmin erilaisten vaiheiden kautta käsite on muotoutunut tarkoittamaan periksiantamattomuutta voimaannuttavana kapasiteettina.", jatkaa Lahti.

Kuinka positiivista sisua voi viljellä?

Lahden mielestä on olemassa hyvää ja huonoa sisua. On myös helppoa löytää esimerkkejä sisukkaista ihmisistä. Lahti sanoo, että sisua voi käyttää niin hyviin kuin huonoihin tarkoitusperiin. Sisukas voi olla niin ihminen, joka esimerkiksi ajaa yhteiskunnan muutosta eteenpäin kuin vaikkapa tyranni pomo. Onkin tärkeää pysähtyä välillä tarkastelemaan omaa toimintaansa ja reflektoida onko se mitä teen rakentavaa.
Lahti haastaa ihmisiä ajattelemaan:

"On myös hyvä miettiä mahdollistaako haastavassa tilantessa eteenpäin jatkaminen elämän jatkuvuuden vai ei. Toisin sanoen jääkö esimerkiksi duunipaikkaan, jossa on myrkyllinen ilmapiiri tai parisuhteeseen, joka vaurioittaa itseä. Ei pidä lukkiutua jääräpäisyyteen vaan on hyvä pitää kanavat elämässä auki. Mielestäni terve sisu on joustavaa, ei jumiutunutta."

Lahti varoittaa ihmisiä tekemästä sisusta lyömäasetta:

"Ei pidä vain mennä sisukkuuden taakse ja käskyttää toisia olemaan sisukkaampia. Sen sijaan olisi tärkeää lähestyä ihmisiä inhimillisen lämmön kautta ja miettiä miten oma toimintani mahdollistaa elämän toteutumisen parempana."

Kuulijakunnasta

Lahti on ehtinyt puhua sisusta sekä akateemiselle yleisölle että niin sanotuille matille ja maijoille Suomessa ja ulkomailla. Kuulijakuntaan on kuulunut akateemikkoja aina Standfordin ja Aalto-yliopiston laboratorioista ihan tavallisiin suomalaisiin, jotka ovat kohdannet elämässään vaikeuksia, kuten perheväkivaltaa.

Lopuksi Lahti vinkkaa:

"Ensi vuoden nimipäiväkalenterista löytyy ensimmäisen kerran nimi Sisu. Sisuja juhlitaan suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2."

Teksti: Marja Pietiläinen (julkaistu Kanadan Sanomissa 23.12.2014)

Kuva: Emilia Lahden albumi