Sotalapsena olo lisäsi rohkeutta ja itseluottamusta

Kuva: Seija Arvon arkisto


Kahvintuoksu täyttää talon, keittiön pöydällä on voileipää ja jos jonkinlaista herkkua.
”Tiedätkös mitä lumppusokeri on?”, kysyy talon emäntä, Seija Arvo, hymyillen ja kehottaa vierasta lisäämään kahviin makeutusta oman harkinnan mukaan.

Lumppusokeri, jääkerma, steeki ja friiseri. Siinä nimityksiä, joihin Arvo törmäsi muuttaessaan Port Arthuriin vuonna 1959. Ensin ne kummastuttivat, sitten niihin sopeutui.
‒ Kaikki kysyivät, tulimmeko Kanadaan ilmalaivalla, Arvo nauraa.

Entisen sotalapsen elämään on kuulunut seikkailuja, arkista aherrusta, itkuja ja iloja.

Onnellinen lapsuus sisälsi työtä ja huvia

Seija Arvo syntyi vuonna 1937 Helsingissä. Perheeseen kuului kaksi isosiskoa, Anja ja Aune, ja myöhemmin syntyi vielä pikkuveli Taisto. Kotona kerrostaloasunnossa ei ollut tilaa liiaksi vaan juuri sopivasti.
‒ Lapsuus oli oikein onnellinen. Sörkässä (Sörnäisissä) oli paljon lapsia, ja kaikki tulivat soittelemaan ovikelloa ja pyytämään ulos. Siellä sitten pelattiin mottaria, oltiin piilosta, hypättiin ruutua ja juostiin, Arvo muistelee.

Kesäisin rakennettiin koijia (majoja), pelattiin urheilukentällä pesäpalloa ja käytiin moottoriveneellä Mustikkamaan saaressa. Talvisin otettiin usein pyhäaamuisin sukset mukaan ja mentiin Kulosaareen hiihtämään.

Jos oli vapautta, niin oli vastuutakin. Kotona vallitsi kuri ja järjestys. Kello yhdeksältä illalla piti olla kotona, ja auta armias, jos tulo viivästyi. Äiti huolehti siitä, että huushollissa on ”talon puhtain hella ja puhtain pyykki”. Sunnuntait, pyhäpäivät, erosivat muista viikonpäivistä: aamulla kello kymmeneltä täytyi pyyhkiä pölyt sängynreunoilta ja kuunnella radiosta kirkonmenoja. Iltapäivien ohjelmaan kuului usein kyläilyä. Kirjan lukeminen oli myös sallittua. Joskus illan tunnit loppuivat nopeammin kuin kirjan sivut.
‒ Luin fikkarin (taskulampun) kanssa peiton allakin, Arvo muistelee.

Hienoja muistoja jäi yökyläilyistä sukulaisten luona Hakaniemessä. Heillä oli kylpyamme, kun taas kotona pesuvesi otettiin vadeista.

Leipä ei tullut pöytään itsestään. Seija tottui pienestä pitäen auttamaan äitiä ruoka- ja kahvilähettämön töissä: hän tiskasi astioita, voiteli ja käänteli pullat ja kulki sitten mukana jakamassa pullapusseja asiakkaille.


Teksti: Inkeri Tuikka


Lue lisää Kanadan Sanomien numerosta 42.

Views: 137

Comment

You need to be a member of finnishcanadian.com to add comments!

Join finnishcanadian.com

Events

Videos

  • Add Videos
  • View All

Forum

Happy Thanksgiving! 2 Replies

Finnish and Swedish products from FinnGoods shipped anywhere in Canada. We are located in Vancouver area and carry most popular Finnish and Swedish products such as Organic Fazer Rye Bread…Continue

Tags: Finntoast

Started by FinnGoods Sales in Buy, Sell & Trade. Last reply by FinnGoods Sales yesterday.

Tietoja enostani etsiskelen

Tietoja enostani Erkki Linnala etsiskelen . Thunder Bayssa ilmeisesti viimeiset päivänsä viettänyt. Riverside Cementeryyn haudattu.Yleensä kiinnostaisi missä päin asustellut? Erkki oli syntynyt…Continue

Started by Jouni Palonen in Miscellaneous Jul 2.

Ruisjauhoja vailla 1 Reply

Mistä oikein löydän ruisjauhoja Quebec Citystä? Olen käynyt jo ties kuinka monessa putiikissa ja marketissa enkä ole nähnyt niitä myytävän. Tietysti ruisleipäkin kelpaisi ensisijaisesti, mutta sen…Continue

Tags: rye, quebec, ruisleipä, ruis

Started by Vilukko in Food & Entertainment. Last reply by Kanadan Sanomat Jan 23.

Mahdollinen muutto kanadaan 1 Reply

Hei arvon foorumilaiset.Olisi kiinnostusta tietää mitä kaikkea tarvisin siihen jos muuttaisin johonkin päin kanadaa? Ei ole siis vielä todellakaa varmaa mutta alustaavasti kyselen. Miten helppoa on…Continue

Started by E.Rantala in Miscellaneous. Last reply by Vilukko Nov 21, 2018.

© 2019   Created by Kanadan Sanomat.   Powered by

Badges  |  Report an Issue  |  Terms of Service