Suomen kansallispukujen historia ja yleisiä huolto-ohjeita

Historia - Taustaa: Kansallispuvun syntymäpäivä

5.8.1885 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa.
Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan kansallispukuihin pukeutunutta eri säädyistä peräisin olevaa nuorta naista. Peränpitäjänä ollut Jääsken pukuun pukeutunut nainen oli Kuopion pataljoonankomentajan rouva.
Soutajien päällä olevat puvut edustivat Suomen eri maakuntia. Kansallispuvut eivät edusta säätyjä, vaan ovat uusintoja kansan 1700-1800-luvuilla käyttämistä juhlapuvuista. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko.
Tämä oli ensimmäinen suurimittainen kansallispukujen julkinen esiintyminen ja siitä alkoi kansallis-pukuharrastuksen kukoistus. Sitä voidaan siis pitää kansallispuvun syntymäpäivänä! Tarkemmin tapahtumasta voit lukea Toini-Inkeri Kaukosen kirjasta Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (WSOY, Porvoo. 1985) s. 281.
”Osa keisarinnan veneen soutajia Lappeenrannassa 1885. Heidät valittiin silmällä pitäen eri maakuntia, säätyjä ja suomalaista naiskauneutta. Edessä on 27-vuotias hämäläissyntyinen Ida Aalberg “hämäläispuvussa“, istumassa Lapväärtin puvussa Mustasaaren rovastin tytär Emmy Cannelin, takana pohjoissavolaisessa puvussa kuopiolainen virkamiehen tytär Alma Ahnger ja Karjalan edustajana talollisentytär Lydia Haaranen Tohmajärveltä Äyräpään kihlakunnan puvussa, jossa esiliina on sidottu epätavallisesti kostulin päälle. Kuvasta puuttuu mm. lappalaispukuinen käsityöläisen tytär Anni Junttila Oulusta.”

Suomen kansalais- ja työväenopistoissa järjestetään edelleen kansallispukujen valmistuskursseja. Niitä järjestetään kysynnän mukaan. Suomen kansallispukukeskuksen henkilökunnan edustajat järjestävät keskuksen tarjoamaa koulutusta Jyväskylässä juurikin em. kurssien opettajille ja kansallispukujen valmistajille tai sellaiseksi aikoville.

Kansallispuvun syntymäpäivä on 5.8. ja niihin aikoihin vietetään kansallispukujen tuuletuspäiviä. Tapa alkoi 2010 Imatralta ja nyt se on levinnyt ympäri Suomea. Tuuletuspäivistä on tarkoitus tehdä perinne. (On jo ollut 15 vuotta, joten voidaan sanoa, että Tuuletuspäivistä on tullut jo vuotuinen perinne.) ”Haluamme innostaa ihmisiä käyttämään kansallispukujaan. Toivomme, että tempausten ansiosta perinne säilyisi ja tulevatkin sukupolvet osaisivat arvostaa pukuja.” Kansallispukuvalmistaja Soja Murto on lanseerannut tämän kansallispukujen tuuletus -nimisen tapahtuman.

Suomen kansallispukukeskus (entinen Suomen kansallispukuneuvosto, jonka toiminta päättyi vuonna 2010 ja toiminnot siirtyivät Jyväskylässä sijaitsevan Suomen kansallispukukeskuksen hoidettaviksi) vastaa suomenkielisen alueen kansallispukututkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja pukuihin liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta. Kansallispukukeskus esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista ja ylläpitää suomalaisia kansallispukuja esittelevää Kansallispuvut.fi -sivustoa. Suomen ruotsinkielisten pukujen osalta vastaavaa työtä tekee Föreningen Brage.

Suomessa on tosiaan koottuna yli 400 erilaista kansallispukumallia. Luvussa ovat mukana Suomen ruotsinkielisten alueiden kansallispuvut, joita hoitaa Bragen pukutoimisto Helsingissä. Suomen kansallispukukeskus vastaa suomenkielisten alueiden puvuista, joita on koottuna runsaat 200. Näistä kansallispukuraadin hyväksymiä pukutarkistuksia tai uutena koottuja pukumalleja on tähän mennessä koottuna hieman reilut 100 eli noin 106 kpl. Pukutarkistus tarkoittaa, että kansallispukuraadin ohjauksessa on tutkittu jo aiemmin koottuna olleen kansallispuvun historiallinen tausta ja valmistettu mallipuku, jonka väritys, ompelurakenteet, kaavoitus ja materiaalit vastaavat mahdollisimman tarkasti alkuperäistä museaalista aineistoa. Puvulle on laadittu työohjeet ja kaavasarjat, jolloin pukua haluavat voivat sen itse valmistaa. Kansallispukutarkistukset ja uudet kansallispukumallit | Käsityön museo
Viimeisin uutena koottu pukumalli on Viipurin seudun naisen savakkopuku: Viipurin seudun naisen kansallispuku - mallipuku | Kansallispuvut.fi

1800-luvun lopulla ryhdyttiin valmistamaan uusintoja kansan 1700- ja 1800-luvuilla käyttämistä juhlapuvuista. Pukujen suosio liittyy laajemmin kansalliseen heräämiseen ja itsenäistymispyrkimyksiin.
https://www.taito.fi/ajankohtaista/kasityoblogi/kansallispuvut-osan...

Kansallispukujen valmistus on aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon käsityökohde.
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Kansallispuvun_valmis...

Suomen kansallispukukeskus suosittelee käyttämään kansallispukuja ja silloin puetaan kaikki kyseiseen pukuun kuuluvat osat sukkia ja kenkiä sekä päähineitä myöten, eikä sekoiteta eri pukujen osia keskenään.

Kansallispukujen osia voi yhdistää tavalliseenkin pukeutumiseen. Silloin Kansallispukukeskuksen suosituksena on pukea vain yksi tai kaksi kansallispuvun osaa kerrallaan yhdistettynä tavalliseen pukeutumiseen, jotta sitä ei sekoitettaisi kansallispukuun, esim. kansallispuvun hame yhdistettynä yksiväriseen siistiin t-paitaan. Kansallispukujen koruja voi käyttää myös tavallisen juhlapukeutumisen osana.

Kansallispukujen harrastajat ovat menneet vielä astetta pidemmälle ns. ”tuunaa mun perinne” -hengessä. He yhdistelevät vapaasti eri pukujen osia keskenään. Tähän Kansallispukukeskus ei innostu. Tämä pukujen tuunaaminen onkin mielipiteitä jakavaa toimintaa.

www.kansallispuvut.fi -sivusto on Suomen kansallispukukeskuksen ylläpitämä sivusto. Sieltä ja Kansallispukukeskuksen omilta nettisivuiltamme löytyy paljon tietoa puvuista: Kansallispuvut | Kansallispuvut.fi
Suomen kansallispukukeskus | Käsityön museo

Kansallispukukeskus on toteuttanut myös muutamista puvuista pukeutumisvideoita, joissa kerrotaan tietoa kyseisestä puvusta. Tästä esimerkkinä vaikkapa tarkistettu Ikaalisten naisen kansallispuku:
Ikaalisten naisen kansallispuku - mallipuku | Kansallispuvut.fi Linkki pukeutumisvideoon löytyy sivun oikeasta laidasta ja suoraan tästä https://vimeo.com/499926267


Kansallispukujen hankkiminen

Esimerkiksi paikalliset Taitokeskukset ja Suomen Perinnetekstiilit Oy, entinen Helmi Vuorelma Oy, myyvät pukuja ja niiden osia. Yksityisiä valmistajia on Suomessa kymmenkunta.

Vuorelma, Suomen Perinnetekstiilit Oy, Kisällinkatu 5, 15170 Lahti, Sähköposti: helmi@vuorelma.fi, Lisää tietoa: www.kansallispuvut.fi

Käytettyjä kansallispukuja voi ostaa nettisivun tori.fi kautta.

Kansallispukujen Facebook ”Kansallispuku – Folkdräkt”


 

Kansallispuvun huolto-ohjeita

Oikein huollettuna kansallispuku säilyy uudenveroisena vuosikausia. Puvun eri osat on valmistettu luonnonmateriaaleista, jotka ovat luonteeltaan likaa hylkiviä ja helposti puhdistuvia, joten oikealla hoidolla niitä ei tarvitse useinkaan pestä. Paita ja sukat sen sijaan pestään jokaisen käytön jälkeen.

Pidä puku pölystä vapaana, ravistele ja tuuleta se joka käytön jälkeen. Säilytä puku pölyltä, auringonvalolta ja kuumuudelta suojattuna – parhaiten se säilyy kankaisessa säilytyspussissa ilmavassa paikassa. Älä pidä pukua liian likaiseksi. Jos pukuun tulee tahroja, vie se mahdollisimman nopeasti pesulaan puhdistettavaksi.

Aina ennen silittämistä tulee varmistua siitä, että vaate on puhdas, sillä mahdollinen lika kiinnittyy silitettäessä lähtemättömäksi. Lisätietoa voit lukea Helmi Vuorelma Oy:n kansallispukuja vihkosesta, 1985 II painos, sivu 35, sekä konservaattorin laatimat ohjeet vanhan kansallispuvun huoltoon: Vanhan kansallispuvun hoitaminen | Käsityön museo Samat ohjeet soveltuvat pitkälti myös uuden kansallispuvun hoitoon.


Kellastuneiden puseroiden huolto

Liota kuusi tuntia lämpimässä vedessä (5 litraa), mihin on lisätty 2 1/2 ruokalusikkalista OxiClean pesupulveria, jota voi ostaa esim. Canadian Tire -liikkeestä. Valkaisuaineiden käyttöön pitää suhtautua varovasti.

Sen jälkeen, kun pusero on valkaistu, se pestään pesukoneessa, missä on lämmintä, ei kuumaa, vettä, jotta pusero ei kutistu. Puseron voi laittaa tyynyliinan sisälle pesun ajaksi eroon muista pestävistä vaatteista. Pesun jälkeen, kun pusero on jo kuivunut, se ripustetaan vaatepuulle ja säilytetään vaatekaapissa. Silitys tapahtuu ainoastaan ennen kuin kansallispukua käytetään. Tämä estää puseron kellastumisen.

https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kans...
https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/sk3
https://folkloresuomifinland.fi/b/suomalaiset-kansallispuvut/
https://yle.fi/a/3-9622374
https://www.kansallispuvut.fi/

Yllä olevat tiedot on vahvistanut Taina Kangas, Kansallispukukonsultti, Suomen käsityön museo/
Suomen kansallispukukeskus, Kauppakatu 25, Jyväskylä | Kilpisenkatu 12, 40100 Jyväskylä
https://www.naistenaani.fi/taina-kangas-taitava-ja-monipuolinen-kan...


Kiitokset

Kesällä 2024 Aili Korkalle, Toronton seudun Suomen kansallispukujen erikoisasiantuntijalle ja pukujen tekijälle sekä Pirkko Shaldenille tuli ajatus hänen kansallispukunsa korjausten yhteydessä, että meidän pitäisi dokumentoida Suomen kansallispukujen historiaa, pukujen hankkimista ja huoltamista. Kansallispuvut ovat Suomen kansallisaarteita ja samalla erittäin arvokkaita rahallisesti ja usein periytyvät sukupolvesta toiseen.

Sydämelliset kiitokset kaikille mukana olleille tai osallistuneille, jotka auttoivat tämän Suomen kansallispukuhistorian ja huolto-ohjeiden tekemisessä.
Marja-Leena Suosaari Naantalista lähetti meille Suomen kansallispukujen historiikkia kesällä 2024, mihin perustuvat tämän esitelmän tiedot. Saimme suurenmoista apua Taina Kankaalta, joka toimii Suomen kansallispukukeskuksessa Jyväskylässä kansallispukukonsulttina. Tuhannet kiitokset Tainalle hänen
ainutlaatuisesta ammattitaidostaan ja tiedoistaan. Samoin haluamme kiittää Kanadan Sanomien päätoimittajaa Liisa Qureshia hänen avustaan tämän artikkelin kirjoittamisessa. Abdul Awan oli meidän pätevä teknologiakonsultti. Englanninkielisestä käännöksestä haluamme kiittää Hannele Väättästä, Bruce Crownia ja ennen kaikkea Hilkka Luusia, hänen erinomaisista suomen ja englannin käännöstaidoistaan ja oikolukuavustaan.

Agricolan seurakunnan ”Perinnesunnuntai – Heimojuhlat”, tammikuun 26. päivänä 2025

Pohjalaiset Kanadassa -seura järjesti Agricolan seurakunnan tiloissa Tammisunnuntain vuosittain, tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja myöhemmässä vaiheessa nimi muutettiin Perinnesunnuntaiksi.

Seuran toiminnan loputtua Agricolan seurakunta on jatkanut tätä merkittävää suomalaista kulttuuriperinnettä. Juhlan tarkoituksena on jatkaa ja vaalia suomalaisia kansallisperinteitä mukaan lukien kansallispuvut, kansantanssit, musiikki, kirjallisuus ja suomalaiset ruokaperinteet.

Aili Korkka, Toronton seudun Suomen kansallispukujen erikoisasiantuntija ja pukujen tekijä
Pirkko Shalden, Toronton Agricola seurakunnan ohjelmasuunnittelutiimin puheenjohtaja