Vapaa Sana
Pääkirjoitus
3.4.2012

Ensi viikon maanantaina 9. huhtikuuta vietetään Mikael Agricolan päivää, joka on samalla suomen kielen päivä. Suomen kieltä onkin syytä juhlia, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuonna 4 863 351 suomenkielistä. Lisäksi 0,5 miljoonaa puhuu suomea toisena äidinkielenään. Ulkosuomalaisista suomen osaajista ei ole tilastoa.
Reilu viisi miljoonaa suomen taitajaa ei kuulosta kovin suurelta joukolta. Viime vuosina suomenkielisten määrä on kuitenkin kasvanut ­– siitä on syytä olla ylpeä. Esimerkiksi vuonna 2011 kielitaitoisia oli 300 000 enemmän kuin 30 vuotta sitten.
Kielitaitoa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä.
Siksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tehnyt suomen kielen toimintaohjelman, jonka tavoitteena on turvata kieli tulevaisuudessakin. Ohjelman mukaan suomen kielen asema on vankka ja se on turvattu sekä perustus- että kielilaissa.

Haasteita kuitenkin riittää. Kansainvälistyminen vähentää suomen kielen käyttöä, ja englanti on yleinen työkieli suurissa yrityksissä jo Suomessakin. Käyttö on kaventunut internetin suosion takia ja myös tekstiviestien kirjoittamisen arvellaan olevan haitaksi kirjoitustaidoille.
Kieli ei säily, jos sitä ei käytetä. Yhteiskunnan onkin pidettävä huolta, että kielen asema ei heikenny. Mutta miten kieltä voisi vahvistaa?
Suomen nykyinen hallitus kaavailee ratkaisua ongelmaan lisäämällä äidinkielen opetusta tunnilla viikossa. Opetusta lisätään, koska taso on laskenut. Yhdellä tunnilla ei liene suurta merkitystä, mutta suunta on oikea. Vielä tärkeämpää olisi kannustaa nuoria lukemaan sanomalehtiä ja kirjallisuutta.

Vapaan Sanan kaltaiset lehdet ovat ulkosuomalaisille tärkeä tapa pitää huolta omasta äidinkielestä. Nykyään on helppo lukea uutisia suomeksi internetin kautta, mutta kieli muuttuu, eikä samoja sanoja välttämättä enää käytetä kuin silloin, kun puhuja vielä asui synnyinmaassaan.
Tämän on huomannut myös Ottawassa asuva Ruotsin suurlähettiläs Teppo Tauriainen, jonka haastattelun on luettavissa sivulla 9. Tauriainen muutti Suomesta 4-vuotiaana ja vaikka hänen vanhempansa puhuivat lapsilleen suomea, Tauriainen vastasi ruotsinkielisillä ilmaisuilla, jos ei tiennyt suomenkielistä sanaa.
Tauriainen työskenteli 1990-luvun alussa Helsingin suurlähetystössä kolmen vuoden ajan ja pitää aikaa erittäin tärkeänä juuri suomen kielen paranemisen ansiosta. Valitettavasti kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta palata kotimaahansa petraamaan kielitaitojaan.

Hyvä suomen kieli on ulkosuomalaisille hyödyksi, joten Vapaassa Sanassa noudetetaan jatkossa aiempaa tiukemmin suomen kielioppisääntöjä.
Esimerkiksi lukusanat ilmaistaan tästedes suomen sääntöjen mukaan ilman pilkkuja – toisin kuin englannissa. Myös englanninkielisten sanojen käyttö vähenee selvästi.
Tulevaisuudessa Vapaa Sana, kuten myös tuleva Kanadan Sanomat, tulee muuttumaan kokonaan suomenkieliseksi. Kun englanninkieliset sivut jäävät pois, lukijat saavat lukea suomea kaksi sivua aiempaa enemmän. Vielä toistaiseksi säilytämme kuitenkin englanninkieliset kolumnit.