Vapaa Sana
Pääkirjoitus
14.2.

On olemassa asioita, joita pidetään itsestäänselvyyksinä, kunnes ne yhtäkkiä loppuvat tai puuttuvat.
Esimerkiksi joka päivä käytämme monia sähkölaitteita, hellaa ja pidämme valoa lampussa. Vasta kun tulee sähkökatkos tai virta katkaistaan maksamattoman laskun takia, havaitsemme kuinka tärkeä hyödyke se on.
Tai jos metrojuna lakkaa kulkemasta lakon, vian tai maanjäristyksen vuoksi, huomaamme kuinka paljon vaikeammaksi se tekee elämämme.
Sama on asia käyttöveden suhteen. Ensimmäiseksi aamulla vedämme vessaa, pesemme kasvojamme ja otamme hanasta teevettä. Mutta mitä jos yhtenä päivänä vettä ei tulekaan? Silloin on vain kolme vaihtoehtoa: mennä tuttavalle suihkuun, ostaa kaupasta pullotettua juoma- tai pesuvettä tai lähteä töihin tai asioilleen pesemättä ja juomatta.
Kun vettä kerran helpolla saa, on uskomatonta kuinka paljon sitä joka päivä käytämme. Jokainen suurtorontolainen kuluttaa keskimäärin 253 litraa vettä vuorokaudessa. Tämä tekee neljässä päivässä kuutiometrin henkeä kohden ja yli viisi miljoonaa kuutiota yhteensä.

Täällä sivistysmaassa ei onneksemme tarvitse keittää tai suodattaa juomavettä, vaan sitä voi huoletta nauttia suoraan hanasta. Monessa maailman suurkaupungissa asia ei ole näin.
Esimerkiksi suurimassa osassa Aasiaa, Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa yksikään turisti ei voi juoda vettä sellaisenaan vaarantamatta terveyttään. Paikalliset ovat kasvaneet tiettyyn bakteerikantaan eikä se heille ole yhtä suuri ongelma.
Maailmassa yhä myös miljoonat ihmiset joutuvat kantamaan kaikki käyttövetensä kylän yhteiseltä kaivolta, alueella virtaavasta purosta tai jopa taltioimaan kaikki sadevedet juomavedeksi.
Näin oli vielä puoli vuosisataa sitten Suomessakin. Vesi kannettiin kaivolta ämpärillä ja erityisesti saunapäivää edelsi suuri urakka, kun pata ja saavit piti täyttää pesuvedellä. Se oli jokapäiväistä arkea eikä paremmasta osattu muuta kuin uneksia.

Toronton sijainti on hyvä tässä suuren järven rannalta, jonka vesiaarniosta riittää juomaveden raaka-ainetta kuivanakin kautena.
Mutta pidämmekö järvestämme riittävää huolta? Kun liukkaat kelit iskevät, suolaa kylvetään roppakaupalla jalkakäytäville. Usein herää kysymys tarvitaanko niitä niin suuria määriä!
Tietysti jäte- ja sadeviemärivedet puhdistetaan, mutta aina on vaara, että osa suolasta ajautuu Ontariojärveen. Vaikka järvellä iso vesimassa onkin, vuosien suolavesikertymä voi muuttaa sen ekosysteemiä - tai ainakin tuoda lisäkustannuksia juomaveden puhdistamiseen.