Että vielä tällä vuosituhannella Kanadan vanhoillisilla on vaikeuksia suhteessaan suomalaissiirtolaisten perinteeseen. Muistolaattahanke (Thunder Bayhin) ansioituneelle kanadansuomalaiselle Sanna Kannistolle kaatui Kanadan perinneministeriön (Heritage Canada) ”haluttomuuteen”.

Sanna Kannistosta (organisaattori ja puhuja) tehtyä elokuvaa on näytetty tänä vuonna kanadansuomalaisille ja nyt elokuussa Suomessa. Elokuvan tuottaja Ronald Harpelle sai teatterin hörähtämään todetessaan muistolaatta-asiasta, että ongelma ei ole Sanna Kannisto vaan hallitus siellä Ottawassa.

Ontario muuten rahoitti kulttuurivaroistaan elokuvaa. Aatemaailmojen ero Qeens Parkin ja Ottawan välillä on onneksi iso. Suurlähettiläs Shapardanov ehti poistua Helsingin näytöksestä ennen kuin ehdin kysyä tätä Ottawan suhtautumista. Hänenhän olisi ollut pieni pakko sanoa jotain.

Kanadan julkisesta arkistosta osoitteessa www.collectionscanada.gc.ca löytyy haulla Sanna Kannisto -sivu häntä koskevista asiakirjoista, mutta haku vie merkintään ”restricted by law”. Kyseessä on maahanmuuttoviranomaisten paperi ja sen otsikko on julkinen.

Aiheen olisi voinut uutisoida jo pari vuotta sitten, mutta muutaman asianosaisen toivomuksesta jätin aiheen käsittelemättä silloin.

Kannistoa esittää Elena Leeve.

Suurlähettiläs alkupuheenvuorossaan muuten hehkutti vierailuaan Sudburyssä ja puhui käynnistä ”Finlandia Hallilla”, lienee tarkoittanut seniorikylää.
Kelly Saxbergin ohjaama elokuva antaa erinomaista taustaa kanadansuomalaisuudesta, etenkin jos lehtimies William Eklundin kirja 80-luvulta ”Kanadan rakentajat” on jäänyt lukematta. Elokuva on omistettu Varpu Lindströmille.