Punakultainen turkki, musta kuono, pystyt korvat ja pilke silmäkulmassa. Näin kuvailtuna moni varmasti jo arvaa minkälaisesta karvakorvasta nyt puhutaan. Kyseessä on Suomen kansalliskoira, jo tuhansia vuosia miehiä metsällä auttanut ja kotia vartioinut uskollinen suomenpystykorva.

Kanadaan tämä suomalainen koira on löytänyt tiensä vasta myöhemmin, sillä ensimmäiset pystykorvat tuotiin Kanadaan vasta 1960-luvulla. Rotu on yhä varsin harvinainen Pohjois-Amerikassa, vaikka tätä nykyä erityisesti Länsi-Kanadassa on useampi kasvattaja, jolta löytyy puhdasrotuisia suomenpystykorvia. Kasvattajat ovatkin pitäneet tiukasti yhtä menestyäkseen, ja se onkin tuottanut tulosta. Kanadassa kasvatetut koirat ovat voittaneet lukuisia kilpailuja – jopa Suomessa! Näyttelyissä parhaiten menestynyt kanadalainen suomenpystykorva on Jayenn's Tophunter, "Hunter", joka on voittanut muun muassa maailman kovatasoisimman World Show -näyttelyn arvostetun Champion Class -luokan Helsingissä vuonna 1998. Näyttelyn jälkeen Hunter sai huomiota ympäri maailmaa, ja alan lehdissä kirjoitettiin, että se suoriutui kilpailussa "melkein liian hyvin". Hunter ei tosin ole ainoa Kanadassa kasvatettu suomenpystykorva, joka on niittänyt menestystä näyttelyissä Suomessa, vaan näitä komeita karvakorvia löytyy etenkin Kanadan itärannikolta useampiakin.

Monet Kanadan suomenpystykorvakasvattajat ovat kiinnostuneet suomalaisesta kulttuurista ja ihmisistä erityisesti koiriensa myötä. Pikkinokka-kennelin Til Niquidet kertookin kuulleensa lausahduksen "suomenpystykorva pelasti minut karhulta" useamman kuin yhden kanadansuomalaisen suusta. Ja niin aivan varmasti onkin, sillä kyseinen karvaturri on perinteisesti toiminut metsästyskoirana. Sitä on käytetty niin lintujahdissa kuin pienpeto-, hirvi- ja karhumetsällä. Suomenpystykorvalla onkin merkittävä rooli suomalaisessa kulttuurihistoriassa, ja tämä rohkea ja innokas koira on ikuistettu lukemattomiin kuviin sekä tarinoihin.  Yksi kasvattajien ja liittojen tärkeimpiä tehtäviä onkin vaalia tätä perinteikästä rotua ja sen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Niinpä esimerkiksi kilpailuissa pystykorvien on komean ulkonäön lisäksi osoitettava taitonsa myös haukkujina. Luonteeltaan suomenpystykorva on vilkas, urhea, itsenäinen ja yhteistyöhaluinen kumppani. Rotu kaipaa paljon liikuntaa ja se on tunnettu haukustaan. Herkästi haukkuva suomenpystykorva ei siis välttämättä ole miellyttävin naapuri kaupunkiasunnossa, mutta hieman kauempana keskustan vilinästä se on ihanteellinen kumppani.

Pystykorvan punaruskea väritys ja kippurahäntä ovat ominaisia suomenpystykorvalle. Lisäksi nämä reippaat koirat ovat maailmankuuluja älykkyydestään ja monipuolisista metsästyskyvyistään, joiden uskotaan periytyneen aina ammoisista ajoista nykykoiriin. Vuonna 1979 Suomen kansalliskoiraksi julistetun rodun uskotaankin olevan yksi maailman vanhimpia koirarotuja.

Teksti: Laura Nikkinen

Kuvat: Til Niquidetin arkistot