Timo Virtanen (oik.) ystävänsä Mohammed Hamin Alimin kanssa Toronton Aga Khan -museolla maaliskuussa.

Timo Virtanen on toiminut jo vuodesta 1995 maailmaa suomalaisen liikuntakasvatuksen ja YK:n rauhanprojektien lähettiläänä. Matkan varrella on syntynyt myös useita kirjoja, joista yhdestoista, Jokainen on tärkeä -projektin juhlakirja The Spirit of Fair Play julkistettiin vastikään. Kirjansa vuoksi Virtanen tuli käymään myös Torontossa.

– Olen pääasiassa tapaamassa ystäviä ja järjestin pienen symbolisen julkistustilaisuuden. Tärkeintä on saada viesti nopeasti liikkeelle.

Virtasen kirja julkaistiin saman tien myös verkossa. Myynnissä kirjoja on lähinnä erilaisissa tapahtumissa ja silloinkin lähinnä kiitokseksi projektin tukemisesta.

– Emme ole keräämässä rahaa, vaan koulutarvikkeita, Virtanen kertoo kirjoistaan.

Projektin historiaa

Virtanen aloitti vuonna 1995 organisoimaan kehitysvammaisille nuorille harrastusmahdollisuuksia sekä levittämään suvaitsevaisuutta heitä kohtaan.

– Tuohon aikaan ei erityisryhmiä juuri huomioitu urheiluseuroissa. Koska halusin tehdä työtä erityisryhmien puolesta, järjestin kehitysvammaisten futiskoulun, Virtanen kertoo.

Fair Play-projekti käynnisti erityisryhmien jalkapalloilun Suomessa ja vuonna 1999 CP-palloilijat ottivat jo osaa EM-kisoihin Belgiassa.

– Nykyään kun paraolympiamitalistit ovat saaneet enemmän huomiota, ovat erityisurheilijatkin otettu paremmin huomioon, Virtanen toteaa.

Everybody is important -projektin kansainvälinen toiminta alkoi vuonna 1998, kun Virtanen auttoi YK:n joukkoja ja rauhanturvaajia Bosnia-Hertsegovinassa koululiikuntapäivillä sekä  kouluttamalla urheiluseuroja. Tuolloin Virtanen oli myös maalipallon hallitseva maailmanmestari.

– Bosniassa oli serbejä ja muslimeja samoissa joukkueissa, koska urheilu ja musiikki "jeesaa" ihmisiä yhteen, kertoo Virtanen.

Annanin kirje kosketti

Afganistanin projekti liittyy YK:n pääsihteeri Kofi Annanin kirjoittamaan vetoomukseen vuodelle 2005, joka oli YK:n kansainvälinen urheilun ja liikuntakasvatuksen vuosi. Suomalainen Fair Sport Institute sai kutsun toimia ohjelman konsulttina. Avustuskohteeksi valikoitui Afganistan ja erityisesti sen koulua käyvät tytöt.

– Luin Annanin kirjeen ja mietin, mitä itse voisin tehdä. Lopulta löysin Puolustusvoimain verkkosivuilta tiedoin, miten Suomi auttaa kouluja Afganistanissa, kuten Surobin tyttöjen koulua.

Virtanen toimi tuolloin naisten jalkapallojoukkueen valmentajana. Hän päätti joukkueensa kanssa alkaa kerätä koulutarvikkeita Afganistaniin. Otteluissa myös levitettiin tietoa ohjelmasta.

Lomalle Kabuliin

Lopulta Virtanen ja Sport Against Violence onnistuivat hankkimaan 3000 koululaiselle koulutarvikkeet. Ne sekä kerätyt varat lahjoitettiin Afganistanin suurlähetystöön, josta otettiin vuonna 2008 yhteyttä ohjelman tiimoilta.

– Totesin kavereille baarissa, että kun en ollut seitsemään vuoteen käynyt etelässä, voisin lähteä matkalle. Ne kysyi, että Thaimaahanko, niin vastasin, että Kabuliin. Mulla on siellä raskaan sarjan nyrkkeilyottelu koulun pihalla ja lähden rakentamaan rauhaa. Kysyivät, että kenen kanssa lähden, vastasin että yksin.

Virtanen oli suostunut Sport Against Violence -urheilupäivänä lähtemään henkilökohtaisesti Afganistaniin viemään rauhan sanomaa ja olympiahenkeä länsi-kabulilaisen Marefatin kouluun. Häntä odotti myös ystävällismielinen ottelu, jota varten piti kuitenkin aloittaa harjoitusohjelma.

– Urheilulajiksi valikoitui nyrkkeily, koska se on universaali laji ja Afganistanissa hyvin suosittu. Jalkapalloa ei voitu pelata, koska Marefatin koululla ei ole kenttää. Lisäksi nyrkkeilyä on harrastettu lajina jo kaikkien aikojen ensimmäisistä olympialaisista lähtien, jonka vuoksi ajattelin sen kuvastavan erinomaisesti olympiahenkeä, Virtanen kertoo.

Kamppailulajeilla väkivaltaa vastaan

Virtanen matkusti levottomaan aikaan, ja vierailun aikana hänen majapaikkansa edustalle tehtiin raketti-isku, mutta itse urheilija oli turvassa suurlähettiläs Pauli Järvenpään asunnossa.

– Valtaa havitteleva Taleban-liike elää väkivallasta ja pyrkii siksi kieltämään urheilun ja musiikin uutisten ja television ohella. He pelkäävät niiden vaikutusta ihmisten mieliin, toteaa Virtanen.

Varsinainen ottelu pidettiin Marefat high schoolin pihalla. Oppilaita on 2700 koululaista, joista iso osa on tyttöjä ja 60 naisopettajaa, joiden asemaa oltiin myös puolustamassa. Virtanen sai koululaisilta lempinimekseen The Lion of Finland. Vastassa hänellä oli ensin Afganistanin Olympiakomitean Nyrkkeiluliiton Presidentti ja tämän jälkeen maajoukkueen päävalmentaja. Itse ottelusta Virtanen toteaa vain naurajtaen ja pilke silmäkulmassa:

– En ainakaan koskaan hävinnyt.

Tärkeintä oli reilu peli.

Virtanen innostuu kun puhuu Marefatin lasten urheiluharrastuksista:

– Tytötkin treenaavat koulussa kamppailulajeja. He muistavat tapahtuman hyvin, ja lähettelevät Facebookissa kaveripyyntöjä.

Taekwondo on Afganistanissa erittäin suosittua ja maa on voittanut lajista kaksi kertaa olympiapronssia.

Ura kirjailijana

Kirjoittajana Virtanen on erittäin tuottelias. Hän on kirjoittanut kaksi lastenkirjaa, kolme urheilukirjaa, yhden kuntokirjan, yhden poliittisen historian ja neljä runokirjaa. Runokirjoista yksi on humoristinen kirja nimeltä "Maalaispoika Virtasen parisuhdeopas". Loput runokirjat on omistettu sodanaikaiselle sukupolvelle.

– Minulla on suuri kunnioitus vanhoja ihmisiä kohtaan. He työskentelivät hyvin ahkerasti ja joutuivat kokemaan raskaan sota-ajan.

Kirja "Isäni maa - isänmaa" on omistettu sotiemme veteraaneille, "Sodanajan tyttö" puolestaan äideille ja muille naisille, jotka sodan aikaan jäivät kotiin.

– Käyn lukemassa kirjaa veteraanien sairaaloissa ja vanhainkodeissa vapaaehtoisesti, Virtanen kertoo.

Lähitulevaisuudessa Virtanen aikoo käydä Suomen kiertueella paraurheilija Jouko Gripin kanssa jakamassa diplomeja ansioituneille urheilijoille. Kesäkuussa hänellä on nyrkkeilyottelu Englannissa, jonka jälkeen hän kaavailee lähtevänsä takaisin Afganistaniin.

Vieressä oleva Virtasen ystävä Halimi Mohammed Amin ehdottaa, että Virtanen ansaitsisi jo tekemästään työstä mitalin. Vaatimattomasti Virtanen vastaa:

– En tarvitse mitään palkintoa. Se hyvä mieli, jonka saan auttamisesta on jo tarpeeksi suuri palkinto.

Timo Virtanen FinnFestivalilla

Kesän FinnFestivalilla 26.-28.6. Timo Virtanen kertoo projekteistaan ja myy kirjojaan. Hän on luvannut lahjoittaa 5$ jokaisesta myydystä kirjasta Toronton Suomi-koululle ja runokirjan myynnistä 5$ Suomi-kodille.

Lisätietoa Everybody is Important -projektista ja Virtasen tuore kirja The Spirit of Fair Play löytyvät maksutta osoitteesta:

http://www.everybody-is-important.org/

Teksti ja kuva: Paavo Ihalainen

Julkaistu alun perin Kanadan Sanomien numerossa 14.