Ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehet sekä Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja ja Ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta (vas.) eduskunnan pikkuparlamentissa lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvasen ja varapuheenjohtaja Eva Biaudetin kanssa.

Suomen vaaleissa kirjeitse äänestäminen saattaa olla mahdollista jo vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.Ulkosuomalaisparlamentti tapasi Helsingissä 20.—21. lokakuuta eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien ja keskusteli asiasta. Hallitus on varannut kehysriihessä hieman alle kaksi(2) miljoonaa euroa kirjeäänestyksen toteuttamiseen maailmanlaajuisesti.

Ulkosuomalaisparlamentin Kanadan varapuhemies Veli Niinimaa kertoo, että maailmalla on noin 246 000 äänestyskelpoista ulkosuomalaista.
”Jos 40 prosenttia ulkosuomalaisista äänestäisi, siitä tulisi noin 100 000 ääntä”, Niinimaa sanoo.

Kirjeäänestys mahdollistaisi äänestämisen niille ulkosuomalaisille, jotka asuvat kaukana äänestyspisteistä.Niinimaan mukaan se toisi myös säästöjä, sillä vaalivirkailijoita ei tarvitsisi lennättää äänestyspaikoille ja maksaa heidän majoittumistaan.

”Postikulut nousevat hieman, koska kirjeissä on enemmän paperia, mutta virkailijoiden kuluja ei tarvitsisi maksaa”, Niinimaa sanoo.

Ulkosuomalaisparlamentti on Niinimaan mukaan ajanut asiaa jo 15 vuoden ajan,mutta Suomessa yksi virkamies on vastustanut sitä. Nyt kaikki puolueet ovat kirjeäänestämisen takana.

Kirjeäänestyksen riskinä on se, ettei voida täysin varmasti todistaa, kuka äänestyslipukkeen on täyttänyt.Ulkosuomalaisparlamentti on ehdottanut mallia, jossa äänestäjä laittaa vaalilipukkeen vaalikuoreen, ja vaalikuoren kahden täysi-ikäisen todistajan läsnä ollessa päällyskuoreen. Sen jälkeen sekä todistajat että äänestäjä allekirjoittavat todistuksen äänestäjän henkilöllisyydestä päällyskuoren päälle. Allekirjoitettu päällyskuori ja äänestyskortti lähetettäisiin palautuskuoressa Suomen keskusvaalilautakunnalle.

Todistajista voitaisiin määrätä, että he eivät saa olla äänestäjän lähiomaisia. Näin on säädetty esimerkiksi Ruotsissa, jossa ulkoruotsalaiset voivat äänestää kirjeitse. Toinen vaihtoehto on se, että todistajat eivät saa olla Suomen kansalaisia, jotta varmistettaisiin, ettei todistaja vaikuttaisi siihen, miten äänestäjä äänestää.

Kirjeäänestys on Ulkosuomalaisparlamentin mukaan käytössä jossain määrin 47 maassa ympäri maailmaa.