Tietotekniikka muokkaa kieltä pienestä pitäen.

Englanti muokkaa suomen kieltä paitsi ulkosuomalaisyhteisöissä, myös Suomessa. Etenkin nuorisokieli on jo siinä määrin englannin kyllästämää, että kehityksestä ollaan toisinaan huolissaan. Muutokset ovat kuitenkin merkki kielen elinvoimaisuudesta. Kieli muuttuu kun sitä käytetään.

Kotimaisten kielten keskus Kotus ylläpitää sanatietokantaa, johon poimittiin vuonna 2014 yli 7000 uutta tai muuten ajankohtaista sanaa eri lähteistä. Kanadan Sanomien lukijat ovat päässeet tutustumaan uudissanoihin viikoittaisella Uusi sana -palstalla.

Uusia ilmauksia synnyttävät ennen kaikkea ajankohtaiset ilmiöt, tietotekniikka, populaarikulttuuri ja englannin kieli, ja niihin tarttuvat hanakimmin nuoret. Jotkut uudissanat vakiinnuttavat paikkansa yleiskielessä, joidenkin luonteeseen puolestaan kuuluu hetkellisyys.

Esimerkiksi Venäjän estettyä vastapakotteilla suomalaisten meijerituotteiden maahantuonnin viime elokuussa, tuli putin-juustosta vuoden hittisana, ja se valittiin Ylen äänestyksessä vuotta 2014 parhaiten kuvaavaksi sanaksi. Putin-juuston tapaan läheskään kaikki uudissanat eivät vaadi syntyäkseen englannin kieliä tai nykytekniikkaa, vaan uuden sanan pohjaksi riittää ajankohtaisuus ja luovuus.

Sanojen lisäksi myös kielenhuoltosääntöjä tarkennetaan. Suomen kielen lautakunta päätti viime vuonna, että arkikieleen sitkeästi juurtunut länsimurteinen ilmaisu "alkaa tekemään" on yhtä hyväksytty kuin aiemmin ainoana oikeana pidetty muoto "alkaa tehdä".

"Ihan fine", sanoo suomen kielen maisterikin

Kielen muuttumisesta ja vieraiden kielten vaikutuksesta suomen kieleen ollaan oltu huolissaan luultavasti jo vuosisatojen ajan. Ennen englantia suomen kieleen otettiin runsaasti laina- ja slangisanoja ruotsin, saksan ja venäjän kielistä. Kuten suomen kielen asiantuntijat usein muistuttavat, vierivä kivi ei sammaloidu ja sekoittuminen on osa normaalia kielten kehitystä.

"Minusta suomen kielen muuttumisesta ei tarvitse olla huolissaan. Kun jokin uudissana tulee kieleen, se myös usein mukautuu pian suomen muotoon ja ääntämisasuun. Uudissanoja tarvitaan ilmaisemaan uusia asioita ja ne kertovat tästä ajasta", tiivistää Elisa Räsänen, joka työskentelee parhaillaan harjoittelijana Toronton yliopiston suomen kielen ohjelmassa.

Vuodenvaihteessa suomen kielen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta valmistunut Räsänen toimi viime lukuvuoden Fulbright-opetusassistenttina Yhdysvalloissa ja kiinnostui sen myötä suomen opettamisesta ulkomailla.

Huomaako tuore suomen kielen maisteri englannin kielen vaikuttavan myös omaan kielenkäyttöönsä?

"Lainailen paljon englannin kielen sanoja puheessani. Tämä on osittain tiedostamatonta, mutta se on minusta ihan fine", Räsänen hymyilee.

Räsänen kertoo Pohjois-Amerikassa asumisen lisänneen englannin kielen sanoja puheessaan.

"Varsinkin kun puhun jonkun suomenkielisen kanssa joistakin pohjoisamerikkalaisen kulttuurin ilmiöistä tai muuten kokemuksistani täällä, on helpompi puhua asioista alkuperäisillä termeillä kuin lähteä etsimään niille spontaaneja käännöksiä."

Räsänen nimeää suosikkiuudissanoikseen facebookata ja instata (käyttää instagram-kuvapalvelua) -tyyppiset verbit, joita syntyy jatkuvalla tahdilla lisää ja jotka Räsäsen mukaan kertovat suomen kielen kyvystä tuottaa uusia sanoja.

Lue loput jutusta Kanadan Sanomien 17.3.2015 ilmestyneestä numerosta 12.

Teksti: Nora Uotila

Kuva: Tia Henriksen / Flickr