TORONTO. Suomalaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä ovat olleet omalta osaltaan vaikuttamassa Kanadan kehitykseen aina siitä lähtien, kun ensimmäiset uskaliaat uuteen maailmaan rantautuivat.

Konkreettinen esimerkki suomalaisten vaikutuksesta on sudburyläiseen maidontuottajaperheeseen syntynyt Judy Erola. Suuren suomalaisyhteisön Sudburyyn Erolan isänpuolen suku päätyi Jyväskylän seudulta. Äiti tuli Oulusta.

– Isoisäni muutti Sault Ste. Marieen vuonna 1885 ja oli ensimmäisiä suomalaisia kaupungissa, Erola sanoo.

Tavatessa Erola tervehtii suomeksi ja käyttää suomalaisia ilmaisuja aika ajoin, vaikka haastattelu tehdäänkin englanniksi. Hän kuitenkin toteaa, ettei suomen kieli taivu enää entiseen malliin.

– Perheen piirissä puhuttiin suomea ja puhuinkin lähinnä sitä siihen asti, kun menin kouluun. Nykyään en puhu suomea enää niin paljoa.

Lapsena opittu erikoinen kieli palaa kuitenkin aika ajoin mieleen.

– Pari vuotta sitten, kun puhuin perheenjäsenen kanssa toimistossa vähän suomea, jäivät työkaverit hiljaisina tuijottamaan meitä. Kun ihmettelin tätä, he totesivat, etteivät tienneet, että osaan puhua kiinaa, Erola naurahtaa.

Suomalaisyhteisön parista politiikkaan

Erola kasvoi lapsena suomalaisuuteen. Kielen lisäksi suomalaiset tavat ja ruoka tulivat tutuiksi. Tästä huolimatta Erolan äiti – joka suomesta muuttaneena tiesi, kuinka vaikeaa ”muukalaisena” oleminen voi olla – halusi kasvattaa lapsista kanadalaisia ja englannin kielen omaksuminen olikin tärkeää.

– Isoisä oli voimakkaasti mukana kirkossa, ja perheessä oli vahva kirjallinen tausta, mikä osaltaan vaikutti siihen, ettemme tunteneet itseämme altavastaajiksi verrattuna ympäröivään kanadalaiseen yhteiskuntaan.

Suomesta tulleiden siirtolaisten voimakas jakaantuminen punaisiin ja valkoisiin näkyi myös Sudburyssä. Erola ei kuitenkaan saanut innostusta politiikkaan tästä jaosta – päinvastoin.

– Perheemme ei välittänyt punaisten ja valkoisten välisestä jaosta. Isoisäni oli kirkon piirissä, joten hän oli valkoinen, mutta hän oli myös pasifisti. Toinen isoisäni taas oli punainen. Tämä on ehkä syy, että valitsin keskitien ja ryhdyin liberaaliksi, Erola hymyilee.

– Perheemme oli paremminkin poliittinen kanadalaisessa yhteiskunnassa ja toimi aktiivisesti yhteisön johtohahmoina.

Uranuurtaja

Tuleva vaikuttaja liittyi jo nuorena Kanadan liberaalipuolueeseen. Politiikka ei ollut ainoa ala, missä Erola toimi menestyksekkäästi. Ennen varsinaista siirtymistä politiikkaan hän loi uran televisiossa ja radiossa. Politiikan ja median parissa toimimisen lisäksi hän on osallistunut kanadalaiseen liike-elämään.

Naiset eivät vielä toimineet niin voimakkaasti yhteiskunnassa ja Erola toimikin uranuurtajan roolissa. Erola teki historiaa olemalla ensimmäinen naissäätiedottaja Kanadan televisossa CKSO-TV -kanavalla.

Poliittinen ura lähti kunnolla käyntiin, kun hän lähti ehdolle vuoden 1979 vaaleissa liberaalipuolueen edustajana Nickel Beltin alueella. Tuolloin hän ei vielä päässyt läpi, mutta peli oli avattu. Politiikkaan lähtemisen taustalla oli elämäntilanne.

– Mieheni oli kuollut pari vuotta aikaisemmin ja lapseni opiskelivat yliopistossa. Tunsin, että tuolloin oli oikea aika lähteä kunnolla politiikkaan mukaan.

Erola pääsi läpi vuoden 1980 vaaleissa ja hänen polittisesta urastaan muotoutui myös uraauurtava. Hän toimi ministerinä Pierre Trudeaun hallituksessa ja on näin ollen korkeimpaan poliittiseen virkaan Kanadassa päässyt kanadansuomalainen.

1980-luvun alussa naiset eivät olleet vielä niin voimakkaasti poliittisessa elämässä mukana. Uranuurtajan asema ei ollut helppo. Muun muassa naisten asemasta vastaavana ministerinä Erola oli osaltaan kuitenkin tekemässä Kanadasta tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Kyseinen hallitus nimittäin lisäsi naisten ja miesten tasa-arvolausekkeen Kanadan perustuslakiin.

– Taistellessamme tasa-arvolausekkeesta naiset olivat vielä aika näkymättömässä asemassa yhteiskunnassa. Asialla oli kuitenkin kannattajia yli puoluerajojen. Pääministeri Trudeau sanoikin, että ei ole mitään järkeä olla naisten asemasta vastaavana ministerinä, jos naisilla ei ole virallista statusta perustuslaissa, Erola sanoo.

Sisulla tasa-arvoa

Vaikka sisu-sanan käyttö aika kliseistä onkin, Judy Erolan uraa tarkastellessa kyseinen ilmaisu alkaa vahvasti kaikua mielessä. Hän on itsekin sitä mieltä, että juuri sisua tarvittiin tasa-arvon edistämisessä.

Erolan mukaan suomalaisuudella oli sisun lisäksi muutenkin tekemistä sen kanssa, mistä kaikki energia ja päättäväisyys uranuurtajan roolissa olemiseen tuli.

– Olen erittäin ylpeä suomalaisesta perinnöstä. Suomalaista kulttuuria kuitenkin määrittää pitkälti tasa-arvo ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.

Kanadansuomalaiset ovat Erolan mielestä tällä hetkellä yhtenäisempiä kuin koskaan aikaisemmin.

– Sodan jälkeen Suomesta tullut sukupolvi vaikutti paljolti voimakkaan jakaantumisen häviämiseen.

Hyvä esimerkki nykyisestä yhtenäisyydestä on Sudburyn Suomi-Koti, jonka yksi perustajista Erolan äiti oli. Suomi-Kodin taustalla näkyy myös tasa-arvo, koska naiset olivat sen rakentamisessa vahvasti mukana.

– Koko yhteisön ylpeydeksi noussut Suomi-Koti rakennettiin pullan voimalla, Erola vitsailee.

Sisua ja tarmoa tasa-arvotaistelijalla on riittänyt poliitikon uran ja varsinaisen työuran loppumisen jälkeenkin. Hän on ollut monessa mukana ja kuuluu tällä hetkellä Equal Voice -järjestön johtokuntaan. Järjestö toimii naisten osallistamiseksi kanadalaisessa politiikassa.

– Ei tässä enää samaan malliin ole voimia mitä ennen, mutta mielenkiintoista tämä toiminta on edelleen. Se saa jatkamaan, Erola sanoo.

Teksti: Henri Pakarinen