Moottori ulahtaa, kun Juha vaihtaa kolmoselle ja kiihdyttää liikenteen sekaan.

Skodan valot mittailevat märkää asfalttia. Radiossa death rock -yhtye soittaa maailmanlopun säveliä.

Juha nyökyttää päätään kappaleen tahtiin ja pyyhkii silloin tällöin silmiään. Hihansuut ovat kosteat kyynelistä, mutta Juha ei välitä siitä.

Koko päivä on ollut taas yhtä painajaista. Aamulla työtoveri vei jälleen kerran kunnian Juhan tekemästä työstä ja antoi kaikkien ymmärtää, ettei Juhasta olisi edes lattian luuttuajaksi.

Myöhemmin samainen työtoveri jätti kertomatta, että tärkeä kokous oli siirretty toiseen saliin. Sen seurauksena Juha myöhästyi tapaamisesta ja sai esimieheltään haukut. Ja aivan kuin se ei olisi riittänyt, työpaikalla levinnyt perätön huhu, jonka mukaan Juha kärsisi alkoholiongelmista, oli kantautunut jo asiakkaiden korviin. Potkut olisivat vain ajan kysymys.

Vastaan kiitää tukkirekka.

Juha tuijottaa rekan keulaa ja kääntää sitten äkisti vasemmalle.

Kuuluu rutiseva ääni, kun fysiikka tekee tehtävänsä ja pieni valkoinen Skoda muuttuu silmänräpäyksessä kasaksi metalliromua.

Juha on kuvitteellinen henkilö mutta hänen ongelmansa eivät. Työpaikalla koettu henkinen väkivalta, kuten nöyryyttäminen, on näet tuhansille arkipäivää.

Työterveyslaitoksen sivujen mukaan arviolta kuusi prosenttia palkansaajista kärsii Suomessa työpaikkakiusaamisesta. Samantapaisia tuloksia on saanut myös työ- ja elinkeinoministeriö, joka teetti työhyvinvointia mittaavan kyselytutkimuksensa viime vuoden lokakuussa.

Ministeriön kyselyyn vastanneista henkilöistä 29 prosenttia kertoi, että joko he itse tai heidän työtoverinsa olivat joutuneet työpaikkakiusaamisen uhriksi.

Vaikka luvut ovat hälyttäviä, ne ovat vielä pieniä verrattuna kanadalaisten kokemiin ongelmiin.

CBC News uutisoi viime vuonna, että lähes joka toinen kadalainen joutuu työpaikallaan kiusaamisen uhriksi. Samankaltaiseen tulokseen päätyi myös Workplace Bullying Institute (WBI), joka julkaisi kiusaamisen yleisyyttä kartoittavan kyselytutkimuksensa viime elokuussa. Liki puolet kyselyyn vastanneista kertoi kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta.

Tutkimuksen mukaan epäasialliseen kohteluun syyllistyi useimmiten joko työntekijän työtoveri tai lähin esimies. Seitsemässätoista prosentissa tapauksista kiusantekijä oli ylempi esimies.

Ilkeämielisellä käytöksellä on synkeät seurauksensa. WBI:n tutkimuksen mukaan monet henkisen väkivallan uhreista kärsivät muun muassa levottomuudesta, unettomuudesta sekä muistivaikeuksista. Lisäksi masennusoireet ovat uhreilla yleistä.

Kiusattujen ohella henkisestä väkivallasta kärsivät myös muut työntekijät. Epäasiallinen kohtelu heikentää näet yleisilmapiiriä ja saa sivullisetkin tuntemaan olonsa vaivautuneeksi.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston tekemä tutkimus osoittaa, että kiusaamisen silminnäkijät haluavat ottaa lähes yhtä usein töistään lopputilin kuin kiusaamisen varsinaiset uhritkin.

Monet oppaat kehottavat ottamaan ongelmat työpaikalla rohkeasti puheeksi. Jos keskustelu kiusanhengen kanssa ei tuota tulosta, aina voi puhua omalle esimiehelle tai tämän esimiehelle.

Neuvojen noudattaminen on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty.

Käsissäsi pitämäsi Kanadan Sanomat on omistettu hyvinvoinnista kertoville jutuille. Henkinen väkivalta, jos mikä, on uhka uhrien terveydelle.

Jos tiedät, että työtoverillasi ei ole voimia taistella kiusaajiaan vastaan, ole sinä vahvempi. Tartu ajoissa toimeen ja pelasta toisen päivä.

Viivi Pietiläinen