Vapaa Sana
Pääkirjoitus
1.5.2012

Viime päivinä sekä Suomessa että Kanadassa on juhlittu vappua. Kanadansuomalaisten juhlissa ei tänäkään vuonna nähty vappuparaateja. Täällä vappuun on poimittu rusinat päältä: on syöty munkkeja, juotu simaa ja puhallettu ilmapalloja (juttu vapunvietosta Montrealissa sivulla 16).
Vappu on toki myös kevään juhla, mutta Suomessa se on ennen kaikkea suomalaisen työn päivä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 työssä olevia suomalaisia oli 2 474 000, mikä on 26 000 enemmän kuin vuonna 2010.
Positiivista on sekin, että vuoden 2009 taantuman jälkeen miesten työllisyys on nyt kasvussa. Myös uusien, alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä lisääntyi sekä miehillä että naisilla, selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta.

Työttömyysprosentti oli maaliskuussa 8,5 prosenttia ja työttömiä oli yhteensä 227 000. Työttömyys on kuitenkin ollut laskussa vuodesta 2010. Vaikka muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen työllisyystilanne on hyvä, Suomessa nuorisotyöttömyys on suuri ongelma. Suomessa 15–24-vuotiaiden työttömyysaste on ollut koko 2000-luvun korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin.
Myös Euroopan Unionissa ollaan huolissaan nuorisotyöttömyydestä. EU:ssa on tällä hetkellä noin 5 miljoonaa työtöntä nuorta ja 7,5 miljoonaa 15–24-vuotiasta, joilla ei ole töitä tai opiskelupaikkaa.
Nuorisotyöttömyysaste on viime vuodet pysynyt Euroopassa itsepintaisesti 21 prosentissa, ja komissio kehottikin joulukuussa jäsenmaita torjumaan koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä, auttamaan nuoria työmarkkinoilla tarvittavien taitojen ja työkokemuksen hankkimisessa, työpaikkakoulutuksen saamisessa ja ensimmäisen työpaikan löytämisessä.
Lisäksi jäsenvaltioille jaetaan neljä miljoonaa euroa nuorisotakuujärjestelmien perustamiseksi. Tällä halutaan varmistaa, että nuoret työllistynyt, kouluttautuvat tai saavat harjoittelupaikan neljän kuukauden sisällä valmistumisesta.

Yle uutisoi helmikuussa, että Vantaalla on onnistuttu vähentämään nuorisotyöttömyyttä voimakkaammin kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Henkilökohtaisen tuen avulla moni työtön nuori on saanut töitä tai opiskelupaikan viimeistään kolmessa kuukaudessa.
Nuorten työttömien määrä vähentyi kunnassa kokeilun aikana viidenneksellä ja Vantaalla oli viime vuoden lopussa runsaat 850 alle 25-vuotiasta työtöntä.
Työttömien määrän vähenemisen taustalla on toissa vuonna aloitettu Nuoret työhön ja kouluun -projekti, jossa TE-toimistojen avuksi annettiin 11 ylimääräistä ohjaajaa ja sairaanhoitajaa.
Vantaan esimerkki muistuttaa siitä, että nuorisotyöttömyyden ongelmana ovat yhteiskunnasta syrjäytyneet. Ilman opiskelupaikkaa jääneet ja töitä etsivät nuoret tarvitsevat tuekseen Vantaan kaltaisia menestystarinoita ja uudenlaista ajattelua. Muutokset tapahtuvat ruohonjuuritasolla.