Vapaa Sana
Pääkirjoitus
8.5.2012

Tällä viikolla vietetään keskiviikkona Eurooppapäivää ja lauantaina suomalaisuuden päivää. Ei ole sattumaa, että päiviä vietetään samalla viikolla. Nykyään Suomen suhde Euroopan Unioniin ja muuhun Eurooppaan on nimittäin tiivis ja hallitsee esimerkiksi kotimaista politiikkaa.
Kun jäsenyydestä äänestettiin, kannattajat uskoivat, että jäsenyys tarjoaisi suomalaisyrityksille pääsyn unionin sisämarkkinoille vakauttaisi talouden kehittymisen. Lisäksi jäsenyyden toivottiin antavan Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksiin.
Vastustajat puolestaan uskoivat jäsenyyden heikentävän Suomen oikeutta määrätä omista asioistaan. Jäsenyyden pelättiin myös haittaavan maatalouden harjoittamista. Jäsenyyttä vastustettiin myös rajojen avaamisen ja sosiaaliturvan heikentymisen pelossa.

EU:hun liittyminen on kiistatta tuonut paljon hyvää, vaikka jäsenyyttä on viime vuosina arvosteltu paljon. EU:n ansiosta vapaa työskentely ja asuminen muissa EU-maissa on nykyään mahdollista.
Suomen allekirjoittama Schengenin sopimus on sekin helpottanut matkustamista, sillä Schengen-sopimukseen liittyneiden maiden kansalaiset voivat ylittää Schengeniin kuuluvien maiden väliset rajat ilman tarkastuksia sekä maarajoilla, lentokentillä että satamien kautta.
Yhteinen valuutta, paljon kritiikkiä saanut euro, on sekin vakauttanut hintoja, sillä inflaatio on pysynyt Suomessa alhaisena koko EU-jäsenyyden ajan.
Mutta kuten vastustajat pelkäsivät, Suomen varsinaiset vaikuttamismahdollisuudet EU.n sisällä ovat kuitenkin varsin pienet. Kun EU:n ministerineuvosto tekee päätöksiä, äänet painotetaan kunkin ministerin edustaman maan väkiluvun mukaan. Hyväksytyn päätöksen on saatava vähintään 255 ääntä 345 äänestä. Suomella on tällä hetkellä 7 ääntä 345:stä.
Myös maanviljelijät ovat olleet tyytymättömiä jäsenyyteen, sillä sen aikana byrokratia ja valvonta ovat lisääntyneet.

Vaikka hyödyistä ja haitoista voi aina kiistellä, se ainakin on selvää, ettei Suomi enää ole sama maa kuin ennen EU:hun liittymistä. Suomi ei enää ole yksinäinen valtio Pohjolan pimeydessä, vaan joudumme noudattamaan EU:n parlamentin asettamia lakeja, sillä EU:sta tuli jäsenyyden myötä osa Suomen oikeusjärjestelmää. Taustalla on ollut halu lisätä oikeudellista ja poliisiyhteistyötä jäsenmaiden välillä.
Toisaalta yhtenäisyys on myös vaaraksi: jos Euroopan Unioni kaatuu, seuraukset heijastuvat väistämättä myös Suomeen. Siksi euroon kuuluvien maiden korruptio onkin suututtanut suomalaisia.
Suomalaisia on myös huolettanut, että Suomi menettää itsenäisyytensä ja muuttuu tulevaisuudessa EU:n osavaltioksi. Nationalismi on kuitenkin venyvä käsite: yhtä aikaa voi olla eurooppalainen ja suomalainen.
Esimerkiksi Hanna Suorsan opinnäytetyöstä Kanadansuomalaisten siirtolaisten kokemuksia identiteetistä, sopeutumisesta ja ikääntymisestä (2009) käy ilmi, että kanadansuomalaiset tuntevat yhä olevansa suomalaisia, mutta tunnistavat itsessään myös kanadalaisia piirteitä.