Erään sananlaskun mukaan emme peri maailmaa vanhemmiltamme, vaan lainaamme sitä lapsiltamme. Ajatus on viisas: Luonto ei ole pelkkä leikkikalu, jolla ihminen voi tehdä mitä lystää. Se on kaiken alku ja loppu.

Nykyihmisen teot ja valinnat määräävät, millainen tulevaisuudesta muodostuu. Niinpä jokaisen tulisi katsoa oman napansa sijasta suurempaa kuvaa ja miettiä, ovatko vehreät metsät, kirpeät pakkasaamut, kirkkaat vuoripurot ja elämää kuhisevat kuusikot vain tämän sukupolven yksinoikeus. Vai onko jälkipolvillakin lupa nauttia kauniista maisemista?

Valitettavasti kaikki eivät tunnu sisäistäneen mietelauseen sanomaa. Siitä esimerkkinä on viime marraskuussa julkaistu tutkimuslaitos IWR:n tilasto, jonka mukaan maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat viime vuonna 834 miljoonaa tonnia edellisestä vuodesta. Kaikkinensa päästömäärä oli liki 34 miljardia tonnia.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 1990 ”vain” 22,7 miljardia tonnia.

Toissavuonna ahkerimman tupruttelijan titteliä piti hallussaan Kiina, joka syöksi ilmakehään liki yhdeksän miljardia tonnia hiilidioksidia. Toiseksi sijoittui USA (6 mrd.) ja kolmanneksi Intia (1,8 mrd.).

Kanada löytyi listan sijalta kahdeksan ja Suomi sijalta 54. Kummankin hiilidioksidipäästöt alittivat kirkkaasti miljardin tonnin rajan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat kaikkinensa 67 miljoonaa tonnia. Niistä pääosa johtui energiateollisuudesta sekä kotimaan liikenteestä. Teollisuus ja rakentaminen lohkaisi potista kuudesosan.

Kasvihuonekaasuilla, kuten typellä, hiilivedyillä ja hiilidioksidilla, on suuri merkitys siinä, miten tukalaksi ilmasto lopulta käy.

Viimeisen sadan vuoden aikana maapallon keskilämpötila on noussut arviosta riippuen 0,5–0,8 asteella. Eikä lämpeneminen siihen jää. Seuraavan sadan vuoden aikana lämpötilan uskotaan kohoavan 1,1–6,4 astetta.

Ilmaston lauhtumisen myötä trooppiset myrskyt saattavat voimistua entisestään. Jäätiköt sulavat ja sateisuus lisääntyy tietyillä alueilla.

Esimakua tästä saatiin Suomessa jo viime vuonna. Edellisvuosi oli näet pienessä pohjoismaassa sateisin sitten viiteenkymmeneen vuoteen. Muualla maailmassa kärsittiin puolestaan kovista helteistä.

Vaatetusvalintojen ohella ilmasto vaikuttaa ihmisten mielialaan ja terveyteen. Lumettomat talvet pistävät masentamaan ja mahdollistavat muun muassa puutiaisaivokuumetta levittävien punkkien tunkeutumisen entistä pohjoisimmille seuduille.

Luonnon monimuotoisuuskin kärsii, kun kylmään tottuneet kasvit ja eläimet häviävät kartalta.

Vaikka maapallon lämpenemistä ei voida kokonaan pysäyttää, sitä voidaan yrittää hillitä. Tiedemiehet ovat jo kaavailleet muun muassa avaruuteen sijoitettavia peilejä, jotka heijastaisivat osan auringon säteilystä takaisin. Toinen vaihtoehto olisi sitoa hiilidioksidia ilmakehästä esimerkiksi viljelemällä merilevää.

Keinotekoisessa kikkailussa on tosin riskinsä. Kuka takaa, ettei merilevä villiinny kuten sadan haitallisimman vieraslajin listalle päässyt härkäsammakko ja ilmasto mene entistä hullumpaan suuntaan?

Turvallisinta lieneekin yrittää muuttaa maailmaa pienillä teoilla. Lihapihvin voi vaihtaa silloin tällöin soijanakkeihin ja kalliit etelänmatkat lähiseutuja piristävään maakuntamatkailuun. Suihkussa ei tarvitse lotrata tuntitolkulla ja kauppamatkat voi hoitaa välillä auton sijasta kävelemällä.

Vapaa-aikana on hyvä myös tutustua Ilmasto-opas.fi:n opetuksiin. Sieltä suurin osa tämänkin tekstin tiedoista on napattu.

Teksti: Viivi Pietiläinen – Thunder Bay