Vapaa Sana
Pääkirjoitus
15.5.2012

Suomen ulkopuolella arvioidaan asuvan noin 750 000 suomalaista. Vieraassa maassa pitkään olleet voivat tuntea itsensä juurettomiksi: toisaalta kaipuu synnyinmaahan on kova, mutta toisaalta elämä on jo uudessa kotimaassa.
Sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin ei sekään ole aina ongelmatonta. Kahden välissä elämistä voikin helpottaa yhteydenpito muihin samassa kulttuurissa kasvaneisiin.
New Yorkissa pohjoismaalaiset pääsevät lievittämään koti-ikäväänsä saman katon alle, sillä kaupungissa on toiminut yli kymmenen vuoden ajan Scandinavian House. Pohjoismaisessa keskuksessa pääsee tutustumaan Suomen, Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Islannin kulttuureihin.
Tarjolla on pohjoismaisia elokuvia, taidenäyttelyitä, konsertteja, luentoja, kielikursseja, lasten tapahtumia ja tietysti myös tuttua ruokaa – tiloissa on nimittäin myös pohjoismaalainen ravintola, josta saa esimerkiksi lihapullia ja lohta.

Torontossa pohjoismaalaisten tai suomalaisten omasta kulttuurikeskuksesta saadaan vielä haaveilla.
Kanadansuomalaisten seurojen ongelma on, etteivät nuoret ole kiinnostuneita osallistumaan toimintaan tai tapahtumiin. Kun väki auttamatta vähenee, luulisi, että järjestöt tiivistäisivät yhteistyötä entisestään.
Riidat ovat kuitenkin varjostaneet esimerkiksi Udoran suomalaisten mökkikylää Cedar Parkia. Cedar Parkin uusi puheenjohtaja Marjo Niemi kuitenkin toivoi, että suomalaisuutta rakennettaisiin yhdessä – rakkaudella, ei riidoilla (haastattelu sivulla 8).
Hän muistutti, että kaikki suomalaiset ovat samassa veneessä, ja jos yhteistyö ei onnistu, kaikilla on vain hävittävää.
Viime viikolla kokoontui myös työryhmä, jonka tapaamisessa suunniteltiin suomalaisuuden kehittämistä positiivisessa hengessä (sivu 7).
Osuuspankin aloittaman hankkeen tavoitteena on perustaa suomalaiset yhdistävä verkkosivusto, jonka avulla yritetään saada toisen ja kolmannen polven siirtolaisia kiinnostumaan juuristaan ja osallistumaan Toronton suomalaisiin tapahtumiin.

Toivottavasti suomalaiset löytävät taas yhteisen sävelen, sillä kotimaisilla järjestöillä on Kanadassa tärkeä tehtävä. Ne tarjoavat meille suomalaisille mahdollisuuden tuntea kuuluvamme johonkin.
Tutkija Stuart Hallin mukaan kieli, uskonto, tavat ja perinteet vahvistavat kulttuuri-identiteettiä. Ilman suomalaista sanomalehteä, pankkia tai seurojen järjestämiä tapahtumia kanadansuomalaisilla olisikin entistä vähemmän tilaisuuksia tuntea olevansa suomalaisia.
Toisaalta Jorma Anttilan tutkimuksen Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samaistuminen mukaan suomalaisuus syntyy arjen pienistä iloista: itsenäisyyspäivän viettämisestä, mökillä olemisesta, urheilun seuraamisesta, kalastamisesta tai marjastamisesta.
Vaalikaamme näitä pieniä, mutta arvokkaita suomalaisuuden hetkiä.