OTTAWA. Suomi ja Kanada ovat molemmat maita, jonka kansalaiset ymmärtävät, miltä tuntuu taapertaa töihin lumihangessa, kylmän viiman kurittaessa kasvoja keskellä pimeintä talvea.

Maiden väliset suhteet eivät jää kuitenkaan muisteluun ja nokitteluun siitä, kumman maan kaupungit kärsivät pahemmista pakkasista 70-luvulla, vaan taustalta löytyvät myös laajat poliittiset ja kaupalliset suhteet. Suhteita pidetään yllä ja syvennetään molemminsuuntaisella diplomatialla.

Ulkoasiainministeriö on tärkein Suomen valtion ulkopolitiikkaa hoitava instituutio ja sen diplomaattinen keihäänkärki Kanadassa on Ottawassa toimiva Suomen suurlähetystö. Suurlähetystön johdossa toimiva suurlähettiläs Charles Murto määritteleekin suurlähetystön Kanadassa toimimisen perustavoitteeksi Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen.

- Yritämme vaikuttaa siihen, että Kanadan kanssa saadaan mahdollisimman hyvä tulos Suomen ja suomalaisten kannalta.

- Maiden välisissä suhteissa on eri huomioon otettavia sektoreita. Poliittiset ja kaupalliset suhteet sekä Suomi-kuvan luominen, eli niin sanottu julkisuusdiplomatia. Tämän lisäksi suurlähtystö tietenkin huolehtii suomalaisten eduista, sanoo suurlähettiläs Charles Murto.

Poliittiset suhteet

Suomen ja Kanadan väliset poliittiset suhteet ovat olleet hyvät Suomen itsenäistymisestä lähtien. Pieni särö suhteissa tuli jatkosodan aikana, jolloin maat olivat sotatilassa keskenään.

Huolimatta toisen maailmansodan aikaisista myllerryksistä, maiden välit palasivat nopeasti raiteilleen.

- Suomen ja Kanadan väliset poliittiset suhteet ovat erittäin hyvät. Molemmat maat ovat länsimaisia demokratioita ja oikeusvaltioita, joissa arvostetaan ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa.

- Suhteita syventää Kanadassa asuvien suomalaista sukujuurta omaavien suuri määrä. Tämä vaikuttaa myös paljon kanadalaisten Suomi-kuvaan, Murto toteaa.

Suurlähettilään mukaan oman haasteensa diplomatiaan luo provinssien vahva itsenäinen päätösvalta. Murto on saanutkin käydä pestinsä aluksi useita eri hallintotasoja läpi.

- Onhan tässä hommaa ollut, kun on tutustunut eri hallintotasoihin ja muihin toimijoihin. Muun muassa liittohallitukseen, provinsseihin, kaupunkeihin ja kuntiin, yrityksiin, yliopistomaailmaan, mediaan sekä muihin suurlähetystöihin.

Kaupalliset suhteet

Kanada ei ole Suomen suurimpia kauppakumppaneita, mutta valtioiden välillä on kuitenkin merkittävät taloudelliset suhteet. Vuonna 2011 Suomen ja Kanadan välinen kauppa oli suurlähettilään mukaan reilu kaksi miljardia dollaria,

- Kauppasuhteissa on potentiaalia paljon enempään siitä, millä tasolla ne tällä hetkellä ovat. Kanadan on Suomen näkökulmasta mielenkiintoinen kauppakumppani, koska maan talouskehitys on todella hyvä. Kanadassa on pieni työttömyysaste ja talouden kasvu on noin kolmen prosentin tasolla, Murto toteaa.

Suurlähettiläs näkee suomalaisilla yrityksillä suuret mahdollisuudet niin sanotuissa preeriaprovinsseissa. Albertan, Saskatschewanin ja Manitoban taloudet voivatkin erittäin hyvin kiitos provinsseista löytyvien öljy- ja luonnonvarojen.

- Preeriaprovinsseissa on tällä hetkellä paljon kasvua. Suomalaisella cleantech-osaamisella voisi olla tulevaisuutta kyseisillä alueilla. Esimerkiksi biomassaan ja kaukolämpöön liittyvissä ratkaisuissa.

- Myös jäänmurtotekniikassa Suomessa ollaan maailman huippua. Suomesta löytyisi osaamista monella alueella, jota kanadalaiset yritykset, kaupungit ja provinssit tarvitsevat, Murto sanoo.

Kansainvälistymisen kummi

Kaupallinen ja poliittinen toiminta kulkee suurlähettilään mukaan käsi kädessä.

- Suurlähetystön rooli on toimia välikätenä ja linkkinä, tietynlaisena kummina suomalaisille yrityksille. Saatamme toimijoita yhteen, mutta kaupat ja kotiläksyt yritysten on tehtävä itse.

- Kunniakonsulit tekevät tärkeää työtä eri kaupungeissa ja niitä olisi hyvä saada vielä yksi lisää. Myös suomalaisilla kauppakamareilla ja yliopistoilla on merkittävä rooli, Murto sanoo.

Murto toimii myös Team Finland –ryhmän puheenjohtajana Kanadassa. Konseptilla pyritään saamaan yhteydenpitoa paremmaksi ja helpottamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä.

Suomella ja Kanadalla on molemmilla suuret naapurivaltiot, mikä omalta osaltaan lisää niiden kauppapoliittista merkittävyyttä.

- Suomalaiset yritykset tuntevat Venäjän, minkä vuoksi kanadalaisten yritysten on helppo pyrkiä Suomen kautta Venäjän markkinoille. Samoin suomalaisten yritysten Kanadan kautta Yhdysvaltain markkinoille, suurlähettiläs toteaa.

Katse Eurooppaan

Kanadan vienti on perinteisesti suuntautunut USA:han, mikä on tuonut kaupankäyntiin vakautta, mutta myös haavoittuvuutta. Kanada onkin alkanut hakea uusia markkinoita, mikä tekee siitä Suomen kannalta entistä kiinnostavamman kauppakumppanin.

- Perinteisesti laivanrakennus on ollut Kanadassa erittäin protektionistista. Kaupan esteet tulevat tulevaisuudessa vähenemään, koska EU:n ja Kanadan välinen CETA-vapaakauppasopimus on loppusuoralla, Murto sanoo.

Suurlähettilään mukaan kyseessä on ensimmäinen uuden sukupolven vapaakauppasopimus, joka mahdollistaa kanadalaisten yritysten menon Eurooppaan ja toisinpäin. Sopimus helpottaa kaupankäyntiä myös Kanadan provinssien välillä.

- Olin yllättynyt, kun tajusin kuinka paljon kaupanesteitä provinssien välillä on, varsinkin kun vertaa EU:n sisämarkkinoihin.

Murto nostaa esiin myös julkisuusdiplomatian ja Suomi-kuvan tärkeyden.

- Suomalaisilla on valitettavasti ehkä vielä vähän ongelmia markkinoinnin kanssa. Vaikka Suomessa tehdään huipputuotteita, ei niitä välttämättä tunneta kovin hyvin. Esimerkiksi uudessa kanadalaisessa jäänmurtajassa on suomalaista tietotaitoa.

Esimerkkejä suomalaisten yritysten tuotteista suurlähettiläs antoi asiantuntemuksella sen verran paljon, että niiden tunnettavuus ei jää ainakaan suurlähetystön pomosta kiinni.

Teksti ja kuva: Henri Pakarinen