Vapaa Sana
Pääkirjoitus
10.4.2012

Tänään tiistaina tulee kuluneeksi päivälleen sata vuotta siitä, kun RMS Titanic lähti tuhoontuomitulle neitsytmatkalleen. 14. huhtikuuta 1912 tuolloib uppoamattomana pidetty laiva törmäsi jäävuoreen ja vajosi mereen vain muutamassa tunnissa.
Laivalla olleista 2 223:sta henkilöstä selvisi hengissä 706 ihmistä – kuolleita oli puolet enemmän eli 1 517.
Titanic on yksi historian kiehtovimmista tapaturmista: Google löytää Titanic-hakusanalla peräti 124 miljoonaa osumaa ja James Cameronin ohjaama Titanic on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä elokuvista. Elokuva tuotti 1,8 miljardia dollaria ja voitti 13 Oscar-palkintoa.

Miksi Titanic jaksaa kiinnostaa? Yksi syy lienee, että aluksesta liikkuu lukemattomia tarinoita, jotka koskettavat vielä sadan vuoden jälkeenkin.
On kertomuksia vanhoista aviopareista, jotka päättivät jäädä yhdessä uppoavaan laivaan, koska eivät halunneet erota toisistaan. On orkesteri, joka viihdytti matkustajia viimeiseen hengenvetoon saakka oman henkensä uhalla.
Vaikka Titanic on kiistatta maailman kuuluisin katastrofi, se antaa myös toivoa. Ihmiset eivät välttämättä taistelekaan itsekkäästi viimeisestä pelastusvenepaikasta, vaan myös toisia autetaan hädän hetkellä.

Toisaalta Titanic on edelleen paraatiesimerkki siitä, ettei edes pettämättömältä vaikuttavaan teknologiaan voi koskaan luottaa täysin. Vaikka tekniikka on sadassa vuodessa kehittynyt melkoisesti, onnettomuuksilta ei ole vältytty tänä päivänäkään.
Lähes 18 vuotta sitten Itämerellä upposi M/S Estonia, kun aluksen keulavisiiri meni rikki ja vettä alkoi tulvia autokannelle. Turmassa menehtyi 852 laivan 989 matkustajasta.
Viimeisimpänä olemme saaneet lukea italialaisen Costa Concordian onnettomuudesta, jota on verrattu kuuluisaan kohtalotoveriinsa Titaniciin. Kerrotaan jopa, että kymmenien hengen vaatineella turmalaivalla matkusti Titanicista selvinneen lapsenlapsi.
Italialaisristeilijä onnistui kaikeksi onneksi välttämään yhtä suuren katastrofin syntymisen, vaikka laivan kapteeni pakenikin onnettomuuspaikalta.

Titanicilla matkasi ainakin 63 suomalaista: 36 miestä ja 27 naista. Koska laivan matkustajaluettelot ovat olleet puutteellisia, suomalaisten määrä on saattanut olla suurempikin.
Se on kuitenkin varmaa, että Titanicin viimeisestä yöstä selvisi vain seitsemän suomalaista miestä, 11 naista sekä kaksi lasta. Suurin osa menehtyneistä matkusti kolmannessa luokassa.
Titanic ei kuitenkaan pelästyttänyt suomalaissiirtolaisia, kuten sivun 5 artikkelista käy ilmi. Muuttoliike Atlantin yli jatkui peräti kaksinkertaisena, kunnes toisen maailmansodan syttyminen vähensi siirtolaisuutta.
Suomalaista siirtolaista jäi Pohjois-Amerikkaan pysyvästi 75–80 prosenttia, käy ilmi Keijo Virtasen väitöskirjasta. Moni tosin kulki väliä useampaan kertaan, ennen kuin jäi pysyvästi tälle mantereelle.